Lappeenranta / Iisakin kirkon pylväät

             Leningrad cowboys & puna-armeijan kuoro "Sweet home Alabama"

Voi hemmetti, että tuntuu hyvältä olla kotosalla pitkästä aikaa. Takana on 2210 kilomeetteriä seikkailua pitkin suurta ja mahtavaa Venäjän maata. Nähty on sotamuistomerkkejä, Stalinin vainoista kertova Solovetskin luostari/vankilasaari, Petroskoi, Belomorskin kalliokaiverrukset, Stalinin kanava ja paikalliset Nadjanat, Tatjanat ja Svetlanat, jotka ovat kyllä maineensa veroisia. Voisi sanoa, että osa Willimiehen paatuneesta sydämestä jäi sykkimään paikallisille ihmisille, jotka osaavat olla vieraanvaraisia oudoillekin kulkumiehille. Mitäs muuta sitä hyvältä retkeltä voisi toivoa kuin kunnon toverihenkeä? Sitä meillä ainakin oli, joten ensi suvena uudelleen... tällä kertaa Novgorodiin. 

No, kaikesta huolimatta kotiinpaluu on parasta. Kyllä Lappeenranta voittaa Venäjän heittämällä… Poissaolo tuntuu aina vahvistavan päätöstäni, etten muuta täältä ikinä pois!

Matkalla tuli monta kertaa hyräiltyä kahta musiikkikappaletta, joista toinen  on lempikappaleeni Sweet home Alabama ja se onkin tänään kohde-esittelyn tunnuslaulu. Valitsin kuitenkin alkuperäisen Lynyrd Skynyrd version sijaan Leningrad Cowboysien version, missä mukana soittelee Kimpisen lukiovuosien aikuinen koulukaverini Esa Niiva. Esa soitteli saxofonia jo opiskeluaikoina bändissä ja siitä se ura urkeni. Valitettavasti videolla Esan soittoa saadaan seurata melko vähän, joten olkaapa tarkkana! Loppuun laitan vielä toisenkin kappaleen, joka kuvastaa hyvin viimeisten parin päivän ajokokemuksia. Niitä kuvaa kenties parhaiten juuri tämä Läntisen Tommin kappale Via Dolorosa, koska sitähän tämä matka itselleni hyvin pitkälti oli!

Koska kolme karjalaissälliä oli pienimuotoisella ristiretkellä suuressa naapurimaassa, niin pitihän se jotenkin tuoda Lappeenrantaa esille täälläkin. Petrozavodsk eli suomalaisittain Petroskoi tuli käveltyä lävitse Lappeenrannan uudessa kansallispuvussa eli Mie love LPR T-paidassa. Kaiken lisäksi Hito hyvän kapungin paita pääsi melko laajaankin levitykseen, kun meitä kuvattiin venäjän televisioon. Klippihän löytyy facebook-sivultamme. Nyt tietävät mistä niitä venäjänkieltä ymmärtämättömiä matkamiehiä saapuu nauttimaan hiljaisuudesta Vienan Karjalan synkkiin metsämaisemiin!!!

Petroskoin rantabulevardi

Lienee aika siirtyä kuitenkin aiheeseen, joka on tämän päivän fiilisten mukaan valittuna Venäjään liittyvä kohde.

Iisakin kirkon pylväiden jäännöskivi

Ylämaan kivikylän vieressä olevalla nurmikkoalueelta löytyvät Pietarin Iisakin kirkon monoliittisten pylväiden jäännöskappale, joka on tuotu Ylämaalle pylväiden alkuperäiseltä louhintapaikalta Virolahden Pyterlahdesta. Täältä nämä 48 jättimäistä punagraniittista monoliittia kuljetettiin proomuilla Pietariin ja nostettiin telineiden ja köysien avulla pystyasentoon. Yhden kivenmurikan painohan oli vain vaatimattomat 114 tonnia, joten helppo homma!!! Lisäksi samalle rakennustyömaalle kuljetettiin vähän vaatimattomampia pylväitä, jotka painoivat 63 tonnia, mutta ne pitikin nostaa 43 metrin korkeuteen!

Muistolaatta

Tästä Iisakin kirkon rakentamisesta 1818 – 1858 on jäänyt Suomeen muistoksi muutakin kuin hokema ”rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa”. Siitä osoituksena nämä jäännöspalat, mitkä on louhittu pylväistä irti…  

                 Tommi Läntisen "Via Dolorosa", kuvaa omaa retkeäni hyvin