Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Lappeenranta / Vanhoja ja uusia graniittilohkareita
Vili Vesterinen "Säkkijärven polkka" Ylämaan kunta on muodostettu vanhasta Säkkijärven pitäjästä ja tämän kertaisessa tarinassa liikutaan molemmin puolin valtakunnan rajaa. Toinen yhdistävä tekijä maantieteen kanssa on se, että olemme graniittilohkareiden perässä.
Graniittilouhos Ylämaalla
Etelä-Suomen peruskallio syntyi 1900 miljoonaa vuotta sitten, joten on ymmärrettävää, että sitä hyödynnetään taloudellisesti tänä päivänä. Kiviteollisuus onkin yksi Ylämaan seudun teollisia tukijalkoja. Kivilajit joita alueella hyödynnetään ovat kaikkien tuntema spektroliitti, mitä hyödynnetään korukivenä sekä graniitti, jonka käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Ainakin tällä alueella kaikki tuntevat spektroliitin, mikä heijastelee eri värejä ja sitä hyödynnetään jalokivenä.
Vaikka nimi onkin kaikkien tuntema, niin sen löytyminen Ylämaan Ylijärveltä vaati Salpalinjan rakentamista. Aiempien satunnaisten löytöjen perusteella ei suurta emäkalliota oltu löydetty. Kesällä 1940 Pekka Laitakari löysi Ylijärveltä spektroliittikiteitä ja hänen isänsä professori Aarne Laitakari varmisti löydön. Tuottoisa teollisuuden haara oli valmis aloittamaan toimintansa sodan jälkeen.
Vaikka graniittia olikin viety Ylämaan lähialueilta Pietarin suurille rakennustyömaille jo 1700-luvulta lähtien, niin Ylämaalla teollinen toiminta alkoi vasta 1970-luvulla, jolloin Lehdon kiviliike OY aloitti toimintansa. Viime vuosituhannen loppupuolella yrityksiä oli jo kymmenkunta. Kiviteollisuus on myös keskittynyt jatkojalostamaan tuotteita hiomalla graniittia eri tarkoituksiin. Ainoana haittapuolena lienee graniitin louhimisesta syntyvä ns. sivukivi, jota on 80-90% kaikesta louhitusta kivestä. Sen varastointi on haastava tehtävä, koska ympäristölupa vaatii jätekivikasojen maisemointia.
Tämäkin jätekivikasa on maisemoitava
Tuolla alussa oli puhe Säkkijärvestä, jonka alueesta Ylämaan kunta aikoinaan muodostettiin. Itsekin tunnen lukkarin rakkautta kyseistä pitäjää kohtaan, koska omatkin juureni ovat sieltä suunnalta. Niinpä sitä eilispäivänä käytiin isäukon kanssa katsomassa miltä Säkkijärvellä näyttää ja ennen kaikkea...etsimme graniittikiveä. Emmekä mitä tahansa kiveä, vaan isoäidinisän hautakiveä.
Säkkijärven muistolehto
Säkkijärvi joutui keskelle sotatoimia talvisodan loppuvaiheessa ja sen kirkkokin tuhoutui vihollisen pommituksessa. Välirauhan aikana alkoi jo venäläisten järjestelmällinen hautakivien käyttöönottaminen. Jatkosodan jälkeen venäläisten palattua jälleen alueen herroiksi, ei suomalaisten hautoja kunnioitettu. Alueen kolme hautausmaata tuhottiin ja yksi niistä muutettiin pelkästään venäläisten hautausmaaksi, mitä se on yhä tänäkin päivänä.
Säkkijärven muistolehdossa on muistomerkki sinne haudatuille tuntemattomille sankarivainajille. Heitä on 104 kappaletta
Suomalaisten hautakiviä sen sijaan käytettiin sokkelikivinä, portaissa ja muissa mahdollisissa käyttötarkoituksissa. Vasta vuonna 2004 tilanne alkoi parantua, kun Virolahtelaiset aktiivit ottivat työkseen kivien jäljittämisen ja saivat niiden sijoituspaikaksi vanhan suomalaisten kenttähautausmaan. Tänne on siirretty löydettyjä hautakiviä muistolehtoon, missä niitä voivat sukulaiset käydä tutkimassa ja muistelemassa vainajia, aivan kuten mekin teimme eilen.
Merikapteeni Simo Husu, Willimiehen isoäidinisän hautakiven puolikas
Itselläni oli paikan päällä tunne, että olemme melkoisen onnekkaita, koska oman sukulaiseni hautakiven puolikas on löydetty jostain meille tuntemattomasta paikasta. Valitettavasti hautakiviä on hävinnyt sadoittain, eivätkä kaikki ole yhtä onnekkailta kuin me...
Koska kaikki teistä lukijoista eivät voi/halua käydä Säkkijärvellä, kuten ei halunnut sieltä evakkoon lähtenyt isoäitinikään, niin laitan tuohon alle muutamia otoksia eiliseltä matkaltamme.
Hautakiviä muistolehdosta
Säkkijärven erittäin kaunis ortodoksikirkko
Säkkijärven Magasin eli kauppa
Säkkijärvi eli nykyinen Kondratjevo on saanut nimensä häneltä
Keskellä kirkonkylää entisen kirkon rauniolla on uusi muistomerkki
Säkkijärven kirkon muistomerkki lähempää
Muistomerkki kirkon raunioiden vieressä muistuttaa sankarihautausmaasta....siitä ei ole mitään jäljellä
Hienoja kuvia, kiitos Jukka!
VastaaPoistaMinulla Säkkijärveä koskeva aineisto liittyy lähinnä kirkolliseen perinteeseen.
VastaaPoistaMoikka,
VastaaPoistaVoinko käyttää kuviasi Säkkijärveltä, kun esittelen Säkkijärven pitäjää Liedon Karjalaseuran tarinatuokiossa?
Voit käyttää kuviani aivan hyvin
Poista