Willimiehen tavoin Uniklubikin ihmettelee, että "Mitä wittua?"
Eilinen ja tämä päivä ovat olleet merkittäviä päiviä itselleni ja etenkin Willimiehen jäljillä blogin tulevaisuudelle. Muutaman päivän olen pohtinut asioita ja tullut siihen johtopäätökseen, etten voi / pysty / osaa lopettaa tätä blogin pitämistä. Tästä on tullut mielenkiintoinen ja omalla tavallaan palkitseva osa omaa elämääni, joten mitä tässä oikein pitäisi tehdä? Vaikkka monesti on lopettaminen ollut lähellä motivaatiopulan takia, mutta nyt kun intoa tuntuu taas riittävän, niin antaa mennä! Aion siis laajentaa blogin kohde-esittelyjä Lappeenrannan rajojen ulkopuolelle...
Tarkoitus on nyt kuvata ja esitellä KAIKKI Etelä-Karjalan muistomerkit ja joitakin muita merkittäviä tai kauniita paikkoja. Missään nimessä en pysty esittelemään muita alueita yhtä tarkasti kuin Lappeenrantaa, koska aluettahan siis piisaa Willimiehen kuljettavaksi vaikka kuinka paljon, enkä tunne niitä yhtä tarkasti.
Lemin ja Savitaipaleen valokuvasin jo viime lauantaina, mutta koska näitä kohteita löytyy aina vain lisää, niin eiköhän noissakin kunnissa pidä piipahtaa uudemmankin kerran? Lisäksi uusien valokuvattavien kuntien valiojoukkoon kuuluvat Imatra, Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti ja Parikkala. Nyt ottaisinkin mielelläni vastaan lukijoiden matkoillaan ottamia valokuvia erilaisista kohteista Etelä-Karjalasta, jotka ovat mielestänne julkaisemisen arvoisia!! Liittäkää valokuvien joukkoon maininta missä kohde on ja mitä siellä on tapahtunut... tai ainakin valokuva, niin yritän kaivaa jotain esiin. Muuten tästä tulee Willimiehen henkilökohtainen jatkosota, jonka lähtöpaikka on Kaukaalla Lappeenrannassa.
 |
| Vasemmanpuoleinen graniittilohkare on jatkosotaan lähdön muistomerkki |
Ylämaalla miehet sen sijaan lähtivät edessä olevaan jatkosotaan Ylämaan kirkkoa vastapäätä olevasta puistikkoalueelta 10.6.1941. Näppärästi ylämaalaiset ovat hyödyntäneet samaa aluetta kahdella muistomerkillä, jotka sijaitsevat vierekkäin. Minä esittelen nistä kuitenkin tänään vain kirkkoa lähempänä olevan jatkosotaan lähdöstä kertovan "Isänmaan puolesta" muistomerkin, jonka ovat pystyttäneet vuonna 1979 Ylämaan sotaveteraanit Ry ja Ylämaan reservinaliupseerit Ry. Muistomerkin tekijästä ei ole tietoa, kuten usein aiemminkin.
 |
| Muistolaatta sotaan lähtijöiden kunniaksi |
Tuskin kukaan teistä lukijoista yllättyy, jos kerron huomisen tarinan liittyvän tuohon viereiseen muistomerkkiin...
Loistava päätös, se ainoa oikea! Ihan mahtava juttu! Emme me lukijatkaan osaisi lopettaa Willimiehen blogin lukemista. Kyllä sitä aina apua tarvittaessa löytyy. Heti äkkiseltäänkin tuli mieleen muutama henkilö, jotka osaavat varmaan kertoa joitain tarinoita muutamista Imatran kohteista. Voin ainakin kysellä.
VastaaPoistaPäivän paras uutinen!
Willilady
No jännä nähdä mitä tästä seuraa... Nyt matka kuitenkin jatkuu ja edessä on monta retkeä ympäri Etelä-Karjalaa. Edessä kenties miljoonia vaikeuksia ja uhrauksia, mutta päätös pitää. Lupsakkaa Italian reissua Williladylle ja matkalle pääsee aina mukaan. Nyt riittää työsarkaa....
PoistaTervehdys! En malttanut olla kommentoimatta. Ylämaan miehistä muodostettiin 22. Rajakomppania, vaikka sitä ei muistomerkissä mainita. Pappani kuului kyseiseen yksikköön. Komentopaikkana oli Ylämaan kk. eli Lahnajärven kylä. Perustamisen jälkeen 22. RajaK varmisti rajaa Villalan ja Väkevälän kylien välisellä alueella. Juhannuksen 1941 aikaan toiminta vilkastui, jatkosota alkoi. Viimeisetkin Ylämaan kylät oli evakuoitu siviileistä 27. kesäkuuta 1941. 6. heinäkuuta 22. RajaK siirtyi autokuljetuksin Lappeenrannan kasarmeille, missä perustettiin suoraan ylijohdolle alistettu Osasto Kanerva. Sitä ei tarvittu kuitenkaan alkuperäiseen tarkoitukseen, mikä olisi ollut sissitoiminta venäläisten selustassa. Osasto Kanerva soti aluksi Nuijamaan Myrän alueella. Myöhemmin Kannaksen takaisinvaltaamistaisteluissa se eteni Vuoksen Hopeasalmelta Mannikkalaan 20.8. - 25.8.1941 ja Kuolemajärven kautta Muurilaan 27.8.-3.9. Osasto Kanervan riveissä ylämaalaiset kävivät viimeisen hyökkäysvaiheen taistelun 3.9. Uudenkirkon Lahdenperän kylässä.
VastaaPoista"sudeettiylämaalainen"
Kiitokset "sudeettiylämaalaiselle" asiantuntevasta kommentoinnista. En jaksa nyt tarkistella, mutta liittyykö kyseiseen joukko-osastoon Nuijamaan Myrän muistomerkki, minkä esittelimme joskus taannoin?
VastaaPoistaNuijamaan Myrän muistomerkki liittyy puolestaan 52. Rajakomppanian toimintaan. Tuo rajakomppania perustettiin ilmeisesti Mustolassa nuijamaalaisista ja joutsenolaisista reserviläisistä. Tykistökeskitys Myrän vartion alueella ja sitä seuranneet uhrit ajoittuvat iltaan 4.7.1941. Heinäkuun 6.-8. päivinä rintamavastuu siirtyi 12. divisioonan joukoille, 52. RajaK siirettiin lepoon Joutsenon Anolan kylään kyseisen divisioonan reserviksi. Lappeenrannassa ylämaalaisista ja miehikkäläläisistä muodostettu Osasto Kanerva siirrettiin salaamissyistä pois kaupungista, 10.-11. heinäkuuta yöllä yksikkö siirrettiin autokuljetuksella Nuijamaanjärven itäpuolelle Myrän seudulle.
VastaaPoistaTerv. "sudeettiylämaalainen"
Kiitokset asiantuntevista kommenteista.
VastaaPoistaSota-aikana eri maiden hallitukset seurasivat tarkasti Suomen tiedotusvälineitä ja media määrättiin vaikenemaan monista asioista.
VastaaPoistaMyös sotalasten siirrot Ruotsiin joutuivat sensuroitavaksi. Väheksyviä, epäluuloisia tai arvostelevia kirjoituksia asiasta ei saanut julkaista. Kirjoittelu lähti silti siihen suuntaan, joten kaikki kielteiset kirjoitukset lasten siirrosta kiellettiin ehdottomasti.
http://lyyxem.freehostia.com/sotasensuuri.htm