Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Tänään Willimies on touhuillut pitkin ja poikin Etelä-Karjalaa ja mielessä muhii pientä yllätystä, mutta sen paljastamisen aika on joskus vähän myöhemmin. Nyt mennään eteenpäin vielä vanhoilla valokuvilla ja vanha on muuten päivän kohdekin. Ikää päivän kohteella on näet reippaat 143 vuotta, mutta kieltämättä rakennus on ikääntynyt tyylinsä säilyttäen.
Pulsan asema vuodelta 1870
Poikkeuksellisen miellyttävän tästä kohteesta tekee se, että se on jokapäiväisessä käytössä, eikä se seiso lahoavana muistomerkkinä menneistä ajoista. Lisäksi kun vielä serkkulikka on täällä nykyisessä hoitokodissa töissä, niin sekös avasi meille ulko-ovet, vaikka Katjuska-serkku hurvitteli vapaapäivänä kaupunkimaisemissa. Tosin puhelimitse hän määräsi läsnäolijat keittämään Willimiehelle seurueineen kaffet. Kiitokset kahveestakin, mutta upeinta oli päästä piipahtamaan sisällä vanhassa asemarakennuksessa, jossa on jäljellä vanhaa tavaraa ajalta, jolloin junat pysähtyivät Pulsan asemalla.
Vanhoista hyvistä ajoista muistuttaa aseman seinällä oleva junanlähettäjän kello
Tämän päivän kohde on siis Pulsan vuonna 1870 Riihimäki - Pietari ratalinjalle rakennettu asemarakennus. Asema on tehty vastaavilla suunnittelija-arkkitehti Knut Nylanderin tyyppipiirustuksilla, kuin moni muukin juna-asema maassamme. Entisaikojen vilkkaasta liikenteestä kertoo, että asemaa piti laajentaa jo vuosina 1873-1874 ja heti perään 1915. Yhtenä syynä liikennemärriin oli se, että vasta vuonna 1885 avattiin ratalinja Simolasta Lappeenrantaan. Monet kulkijat ovat siis saapuneet kaupunkiimme Pulsan kautta.
Pulsan asema
Nykyisin Pulsan asema on suojeltu ja ynpäristöineen se muodostaa Museoviraston valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, koska alueella on jäljellä rautatieläisten käyttämiä rakennuksia ja alueen puustokin on vanhoista ajoista muistuttavaa. Jos sattuu matkan varrelle, niin tätä Willimies Tours suosittelee, vaikka te saatattekin jäädä ilman kaffea! Koska te ette kenties pääse edes sisäänkään, niin laitanpa kaikki ottamani kuvat tuohon alle...
Vanha piletinmyynti tapahtui tästä luukusta. Ihmisiä on jo silloin pitänyt komentaa käyttäytymään kunnolla! Ei saa edes sylkeä lattialle!!!! Kahvinkeittäjämme oikealla...nimi valitettavasti unohtunut...pahoittelut siitä, mutta kiitokset kaffesta.
Vanha aikataulu muistuttaa menneistä ajoista
Entinen odotushuone on täynnä aseman historiaan liittyviä muistoja
Pulsan asemalla ei ollut vielä viivakoodit käytössä
Pulsan aseman miljööhän on siitä erikoinen, että siellä on kuvattu kolmeakin eri elokuvaa/ tv-elokuvaa. Juhani Ahon romaaniin Rautatie pohjautuvaa tv-elokuvaa filmattiin kaiketikin v.1973. Siinähän upeat pääosasuoritukset tekivät Leo Jokela ja Anja Pohjola. V. 1975 tai -76 Pulsan asemalla kuvattiin Veijo Meren Manillaköyttä, pääosassa Erkki Pajala. Myöhempää tuotantoa edustaa 1990-luvun lopun Pikkusisar, jonka loppukohtaukset on kuvattu Pulsassa.
Pulsan aseman miljööhän on siitä erikoinen, että siellä on kuvattu kolmeakin eri elokuvaa/ tv-elokuvaa. Juhani Ahon romaaniin Rautatie pohjautuvaa tv-elokuvaa filmattiin kaiketikin v.1973. Siinähän upeat pääosasuoritukset tekivät Leo Jokela ja Anja Pohjola. V. 1975 tai -76 Pulsan asemalla kuvattiin Veijo Meren Manillaköyttä, pääosassa Erkki Pajala. Myöhempää tuotantoa edustaa 1990-luvun lopun Pikkusisar, jonka loppukohtaukset on kuvattu Pulsassa.
VastaaPoista