perjantai 19. tammikuuta 2018

Kotka / Kotkan työväentalo ja Lenin

Lenin ei ole tänä päivänä kovasti muodissa Suomessa, eikä kummemmin Venäjälläkään. Historia kuitenkin on siitä mielenkiintoinen tiede, että se tutkii asioita menneisyydestä, ovat ne populaaria tai ei. Näin toimin minäkin, enkä yritä unohtaa menneisyydessä tekemiäni ikäviä asioita enkä hyviäkään. Ne kaikki ovat yhdessä tehneet minusta juuri en ihmisen mikä tällä hetkellä olen. Minua on vuosien saatossa kehuttu, kiitetty, pidetty hyvänä jätkänä ja toki myös vittumaisena miehenä. Mitä sitten? Eiköhän me kaikki olla tehty virheitä eikä minustakaan kaikki tykkää. Miksi pitäisikään?
Kotkan työväentalo

Sama koskenee tällä hetkellä Leniniäkin, jota ei kummemmin Suomen historiakirjoissa noteerata, vaikka ilman hänen tekemäänsä lokakuun vallankumousta 1917, Suomi ei olisi välttämättä vieläkään itsenäinen. Karkea yleistys, mutta vuonna 1917 Suomen itsenäistyminen ilman Leninin valtaannousua olisi ollut paljon hankalampi. Kenties jopa mahdoton. Siihen toki uskon, että Suomi olisi kaikesta huolimatta tällä hetkellä itsenäinen valtio, koska jossain vaiheessa asia olisi noussut väkisin esiin...

Koska Suomen ja Leninin yhteistyö oli aikoinaan tiivistä ja säännöllistä, niin olen valmis ottamaan rapaa niskaan ja julkaisemaan nämä Leninistä kertovat raapustukseni blogissani. Mitäpä siitä muuta voisi seurata kuin rapaa niskaan, mutta sitä on tullut ennenkin. Antaa palaa...
Rakentamisvuosi selviää julkisivusta

Leninin elämänkertaa en aio kirjoittaa, enkä kokonaisuudessakaan edes lukea, mutta mielenkiintoisia asioita sieltä kyllä selvisi selailemallakin. Hän aloitti poliittisen työnsä vuonna 1893 ja jo 1897 hänet karkoitettiin Siperiaan Susenskojen kylään Jeniseijoen latvoille. Täällä hän aloitti kolmen vuoden karkoitustuomionsa suorittamisen toukokuussa 1897. Tänne samaan kylään karkoitettiin myös Leninin morsian Nadezda Krupskaja. Heidän häänsä heinäkuussa 1898 vietettiin Susenskojessa ja Leninin bestmanina toimi suomalainen Viipurissa syntynyt Oskar Engberg, joka kärsi myöskin karkoitustuomiotaan Siperiassa.

Vuosina 1905-1907 Lenin vietti paljon aikaa Suomessa ja toimi vallankumouksen eteen maastamme käsin asuen suomalaistenkin kodeissa moneen otteeseen. Siitä en sen enempää jaksa kertoa, mutta 3-5.8.1907 Lenin majaili Kotkassa osallistuen Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen koolle kutsumaan konfrenssiin Kotkan työväentalolla. Kokouksen aiheena oli puolueen kannan rakentaminen tulevaan Venäjän duuman vaaleihin. Aiemminkin kyseinen puolue oli pitänyt kokouksiaan Suomessa Tampereella, mutta nyt täällä Kotkassa he olivat mahdollisimman varovaisia, eivätkä saaneet liikkua kaupungilla lainkaan. Suhtautuminen heihin oli muuttunut...
1957 paljastettu muistolaatta

Kokouksessa Leninin kanta vaaleihin osallistumisesta voitti äänestyksen jälkeen. Sillä ei kuitenkaan Leninin kannalta ollut suurempaa merkitystä, koska pari vuotta maanpakolaisena olleena hän joutui lopulta joulukuussa 1907 pakenemaan Suomesta Ruotsiin saaristoreittiä pitkin. Hukkumiskuolema matkalla ei ollut kaukana, mutta suomalaisten auttamana hän selvisi Ruotsiin ollakseen valmiina 1917 palaamaan Suomen kautta Venäjälle.

Muistona tästä Leninin vierailusta on rakennuksen seinään vuonna 1957 kiinnitetty muistolaatta, joka kertoo juuri valmistuneessa työväentalossa käyneestä Leninistä. Laatan tekijästä en osaa sanoa, mutta tuskin arvaukseni osuu ihan metsään, jos oletan Kotkan työväenyhdistyksen olleen asialla...
Toinen muistolaatta kertoo työväentalon menneisyydestä

Vuonna 1907 talkootyönä valmistuneessa Kotkan työväentalossa on tapahtunut muutakin mielenkiintoista, mikä on myös saanut oman laatan rakennuksen seinään. Rakennuksen suunnitteli Eliel Saarinen ja talo koki kovia jatkosodan alkuhetkillä. Neuvostopommit osuivat rakennukseen ja saivat aikaan melkoisen isot tuhot. Niitä korjattiin 1940- ja 1950-luvuilla. Valmista tuli lopulta 1954. Seuraava iso muutos oli kauppa, jossa työväenyhdistys möi puolet rakennuksesta Kotkan kaupungille. Nykyisin sen tiloissa toimii liki 450 paikkainen konserttitalo.

torstai 18. tammikuuta 2018

Viipuri / Punaisenlähteen tori ja Lenin

Nyt alkaa sarja kohteita, jotka olen tietoisesti lykännyt niin myöhäiseen, kuin olen voinut. Suomi 100-juhlavuosi ei myöskään tuntunut oikealta ajankohdalta Leninistä kertovien paikkojen esittämiseen, joten nyt AD2018 jutut tulevat julkaisuun. Tarkoitukseni ei tietenkään ole esitellä Leninin elämänkertaa, koska hänestä on kirjoitettu kirjoja ihan riittävästi. Pyrin esittelemään ainoastaan paikat, jotka Leninin elämässä liittyvät Suomeen ja suomalaisiin. Tietenkin rajoituksena on myös blogin kohdealue, joten monta Leninin muistoksi julkaistua monumenttia ja muistolaattaa jää Suomesta esittelemättä.
Punaisenlähteentori on iso

Joskus torilla on ollut isoja juhlallisuuksia

Lenin häämöttää taustalla ja sen takana on kultasepänliike

Lenin oli suurmies. Suurmiehet tekevät paljon hyvää, toki monen matkaan mahtuu myös suuren mittakaavan virheitäkin. Niin Leninillekin uuden yhteiskuntajärjestelmän pystyttäminen Venäjälle aiheutti rutkasti väkivaltaa, missä miljoonat menettivät henkensä. Lenin tosin kuoli melko pian, joten häneltä jäi näkemättä se, mihin hänen aloittamansa työ lopulta johti. Olisiko hän ollut saavutuksesta ylpeä vai olisiko hän kommentoinut edesmenneen Suomen presidentin tavoin että: "Saatanan tunarit". Tuo kuitenkin jää historian kuuluisaksi jossitteluksi, koska emme saa tuota koskaan selville....

Itse olen viime aikoina lueskellut paljon kirjallisuutta Leniniin liittyen ja yksi asia minulle on muodostunut kristallinkirkkaaksi. Ilman suomalaisia ja Suomen alueelta saamaansa apua, Lenin ei olisi onnistunut tekemään vallankumousta Venäjällä. Melko suoraviivainen linjanvetohan tuo on, mutta tämä käsitys minulle vahvistui kirjallisuuteen perehtyessäni. Suomen alueella Lenin piilotteli monesti ja usein suomalaisten kannattajien luona turvassa. Lisäksi matkoilla kulkenut henkivartijakin oli suomalainen, hänestä toki myöhemmin lisää. 

Kohteita on jonkin verran, joten muutama viikko niiden esittelyyn menee. Joitain Lenin monumenttejahan olen esitellyt jo aiemminkin, mutta nyt niitä tulee rutkasti lisää. Ainakin omasta mielestäni luvassa on myös todella mielenkiintoisia kohteita, mutta te saatte toki itse kertoa oman innostuksenne mukaan. Nyt matkaan ja aloitetaan Leninpatsaalla, joka on vielä esittelemättä. Kyseessä on Viipurin Punaisenlähteentori ja siellä sijaitseva Lenin patsas. Ensi kerralla aloitamme aikajärjestyksessä etenevän Leniniin liittyvien paikkojen esittelyn.

Tällä kertaa on vielä yhdentekevä Lenin kohde, koska noitahan löytyy eri puolilta Venäjää. Esitellään tämä kuitenkin, koska liittyyhän siihen keskeinen paikka Viipurista ja oman sukuni historian pieni hetki, jota ilman ei kaiketi minuakaan olisi olemassa.... Lenin siihen ei kuitenkaan liity!
Lokki on laskeutunut Leninin päähän

Jylhä kuvaus Leninistä

Punaisenlähteentori on paikka keskellä Viipuria, jonka nimen kuulin ensi kerran kaiketi jo kapaloissa potkutellessani. Mummoni ja Pappani kertoilivat tarinoita minulle Karjalasta ja etenkin Säkkijärveltä, mutta täällähän ne isot jutut tapahtuivat! He näet ostivat kihlat toisilleen Punaisenlähteen torin pohjoislaidalla sijainneesta kultasepänliikkeestä. Tästä kaupasta en tiennyt vielä kesällä 2014, jolloin ostimme kihlat Williladyn kanssa Viipurista. Sormukset pujottelimme sormiimme aivan torin laidalta löytyvän Hirvipatsaan juurella. Idea olikin kunnioittaa perinteitä. Perkule kun olisin tuolloin tiennyt tuosta isovanhempieni ostosreissusta. Samassa paikassa on näet edelleen kultasepänliike. Arvatkaapa, olisimmeko shopanneet rinkulat kyseisestä puodista?

Itse tori on muodostunut 1860-luvun jälkeen, jolloin aluetta ryhdyttiin täyttämään maalla. Asemakaavan alue sai jo 1880-luvulla ja pikkuhiljaa alueelle nousi myös rakennuksiakin. Ennen edellämainittuja tapahtumia alueen läpi vierasi pieni puropahanen, joka laski vetensä Salakkalahteen. Alueella oli myös yleinen kaivo, jonka ympärillä oli puinen suoja. Säännöllisesti se maalattiin punaiseksi ja siitä liukeni sadeilmoilla punaista maalia ympäristöön. Näin mitätön kaivopahanen antoi nimensä koko alueelle. 

Torin ympäristö rakentui vuosikymmenien aikana ja torialueen tiet kivettiin 1890-luvun loppupuolella ja heti sen jälkeen myös itse tori sai kivipinnan. Kelpasi tällä torilla kauppaa tehdä, vaikka rajoituksena olikin, ettei elintarvikkeita saanut myydä, koska niille oli paikkana Kauppatori ja Kauppahalli. Eläviä eläimiä sen sijaan sai kaupata ja niitä myytiinkin paljon. Lisäksi kankaita, kiesejä ja muita tarvekaluja rihkaman kera oli kaupan. 

Entäpä se Lenin? No kököttäähän siellä torin pohjoispäässä Leninin patsas, joka pystytettiin vuonna 1957. Sen on valmistanut kuvanveistäjä Shota Mikotadze. Eipä siinä sen kummempaa.... 

keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Peterhof / Pietarhovi

Svetogorsk - Viipuri maantie

Jääsken osuusmeijerin raunioiden kohdalla

Vuoksi ylitetty


"Kuoleman valtatie" Viipuri - Pietari

Joskus ohittaminen on vaikeaa

Tauko Shellin baarissa

Kimikin oli paikalla

Ekologinen ajattelu leviää tännekin

Rekkoja on ohitettavana

Kolmikaistainen patotie Suomenlahden ylitse 

Helppo reitti

Kronstadtin liittymä

Koko matkan kolmekaistaa


Kaikilla saarilla on jotain vanhoja linnoitteita

Tunneli laivaväylän alitse lähestyy

Tunneli alkaa....on jyrkkä, mutta pituutta kilometrin verran
Tunnelissa on jopa valot

Suomenlahden eteläpuolella

Paikallinen Big Ben

Perillä hotelli Samsonissa. Aikaa kului reitillä Joutseno - Svetogorsk - Petergof kolme tuntia rajamuodollisuuksineen

Maailma on täynnä upeita paikkoja. Kaiken lisäksi on vielä paikkoja, jotka ovat uskomattoman upeita. Kaiken huipuksi on vielä paikkoja, jotka ovat Lappeenrannasta katsottuna yhtä kaukana kuin Helsinki ja jotka saavat kaltaiseni historiahörhön innostumaan tuhat kertaa enemmän kuin vierailusta Helsingissä. Yksi tällainen paikka on Suomenlahden etelärannalla sijaitseva tsaarien kesäpalatsi Pietarhovi. Matkaa Lappeenrannan ydinkeskustasta 219 kilometriä. Ajallisesti ottaa rajamuodollisuuksien takia hivenen enemmän aikaa, mutta tiet ovat paremmassa kunnossa kuin Suomessa. Miksi en ole kahdella visiitilläni Pietarhovissa kuullut sanaakaan suomea enkä nähnyt suomalaisissa rekkareissa olevia autoja?
Yläpuisto on avoinna ilmaiseksi ja löytyy näiden aitojen takaa

Puut ovat just eikä melkein suorassa rivissä

Istutukset ovat komeat

Sisäänkäynti sisäpuolelta

Pakollinen oma kuva. Taustalla palatsi

Suihkulähteitä täällä piisaa

Mörököllit suihkuttavat vettä

Ensi silmäys kullan kimalluksesta

Willilady palatsin edustalla

Kesällä 2015 jännitimme takana näkyvää ukkosrintamaa.....turhaan



Omalla pihallani puut saavat kasvaa vapaasti. Täällä se ei onnistu

Näitä riitti Yläpuistossa

Osa palatsia

Puiston yleisin työkalu lienee mittanauha



Aikataulut palatsin museoihin

Komea on parvekkeen kaidekin

Rakennus on melko kookas


Yläpuistossa voi kävellä myös puiden kattamaa tunnelia pitkin


Palatsin edusta






Neptunus jumalakin oli paikalla



Vielä yksi suihkulähde
No, ehkä Pietarhovi ottaa vasta ensi askeleitaan suomalaisten omatoimimatkailijoiden parissa ja tulevina vuosina näen myös suomalaisia täällä. Ainakin kiinalaiset ja japanilaiset, saksalaisista puhumattakaan ovat paikan jo löytäneet... Toki suurimman osan vuotuisesta neljän miljoonan turistin joukosta ovat paikallisia alkuasukkaita eli venäläisiä. Lieneekö siinä syy miksi Pietarhovi ei vedä suomalaisia puoleensa kuten ei Terijokikaan.

Me kuitenkin kävimme Williladyn kanssa Pietarhovissa kesällä 2015 kahdestaan ja viime suvena uudelleen tuttavapariskunnan kanssa. Molemmat olivat hienoja reissuja ja perille on helppo päästä. Liitänkin kertomuksen alkuun muutamia valokuvia matkalta, jotka toivon mukaan antavat rohkeutta muille suomalaisille käydä paikan päällä. Niin ja ei huolta, suuren ja mahtavan Pietarin kaupungin kautta ei tarvitse ajaa, vaan perille pääsee Pietarin Kronstadtin kautta kiertävää patotietä pitkin. Reitti on enemmän kuin helppo. Lisäksi Venäjän teillä pahimmat hurjastelijatkin ovat rauhoittaneet ajotyyliään. Pelättävää ei ole, mutta tokihan aina kannattaa olla varppeillaan!
Palatsin takana on edustusosasto!

Ehdottomasti ainutlaatuinen

Suihkulähdealue eli suihkulähdekaskadi

Kaikki patsaat ovat kullattuja





Kelpaisi omalle pihalleni, vaan kun ei mahdu



Suihkulähteiltä alkaa kanava Suomenlahteen




Puutarhurit ovat tehneet kelpo työtä







Patsaita riittää




Kultaa........

Lisämaksusta pääsee suihkulähteiden alapuolelle ja parvekkeelle






Willilady ja ystävänsä Kati 2017


Suihkulähteiden vesi tulee putkia pitkin

Painovoima hoitaa työn

Suihkulähteiden alapuolella on upea kivinen luola


Oppaasta en ymmärtänyt sanaakaan

hempeetä

Täällä viilenee kesähelteillä



Luola on upea


Nämä suihkulähteet kiehtovat minua



Luolan sisäänkäynti oikealla




Batman poseeraa

vesi kiehtoo mukuloita












Putkistot tulevat palatsin alta

Vanhimmat putket olivat puisia


Opas jatkoi selitystä, mutta emme vaivautuneet kuuntelemaan












Luolassa oli kattoikkuna






Remppaukot töissä




Sammakkojakin oli paikalla 






Pietarhovi sijaitsee 30 kilometriä Pietarista ja paikalle pääsee auton lisäksi vaikkapa vesitaksilla, jotka ajavat turisteja Pietarista palatsin omaan laituriin. Lisäksi lukuisat bussi- ja linjataksiyhteydet tuovat matkalaisia paikan päälle. Alueelle siis pääsee, jos sinne ihan oikeasti haluaa ja miksi ei haluaisi, koska vastaavaa ei ihan lähialueilta löydy. On meinaan semmoinen paikka, ettei meillä suomalaisilla riittäisi edes resurssit tämän paikan ylläpitämiseen...

Sen kummemmin en aio paikasta kertoilla, vaan annan kuvien kertoa oman sanomansa. Toki pakkohan se on näin merkittävän kohteen kohdalla kertoa edes paikan historiasta lyhyesti. Niinpä siirrytään asiaan saman tien. Aikoinaan suomea puhuva väestö eli inkeriläiset kutsuivat paikkaa nimellä Kuusioja, koska alueen halki virtaava joki antoi nimensä alueelle. Kuitenkin alueen menneisyydessä Suomenlahden rannalla sijaitsi Petergof niminen kartano, jota Pietari Suuri käytti tukikohtanaan alueella käydessään. Ilmeisesti Pietari tykästyi alueeseen, koska jo 1709 hänelle alettiin rakentamaan kesäasuntoa tänne.
Alueella piisaa ihmisiä

Taas yksi suihkulähde

Lisäinfoa saa nykyaikaisin menetelmin

Pietari Suuri löytyi paikalta myöskin

Puisto on vihreä


Mittanauhalla ja vatupassilla tehty kaiketi



Upeasti sammaloituneet kivet suihkulähteessä

Sivuprofiilini ei mieltä ylennä








Taustalla Suomenlahti

Veneellä ei toki pääse palatsille saakka




Puut ovat linjassa kaiketi vatupassin kanssa




Lienee selfie tulossa


Alue laajeni pikkuhiljaa ja siitä rakentui nykyisen noin tuhannen hehtaarin kokoinen kokonaisuus 1700- ja 1800-lukujen aikana. Sen keskipisteeksi muodostui vuosina 1714-1721 rakennettu suuri suihkulähdealue, joka koostuu lukuisista pronssipatsaista, jotka on päällystetty kullalla. Ne ovat suuren palatsin edustalla, joka sai nykyisen muotonsa arkkitehti Rastrellin vuosina 1747 - 1752 uudistaman barokkityylisen palatsin remontin yhteydessä. Täälläkin kävimme sisällä jälkimmäisellä retkellämme, kuten myös rahakammiossa, mutta niissä kuvaaminen oli valitettavasti kiellettyä.
Alueella saa viilennystä puiden muotoisista suihkulähteistä

Kiehtoo ihmisiä



Sateenvarjot ovat hyödyllisiä


Paviljonkeja löytyy puistosta

Ei hullumpi tämä pieni palatsikaan

Suihkulähteitä

Sakkimäki




Nämäkin puut suihkuttavat vettä


Metalliset männyt





Lasten suosikki


Sakkimäelle voi saapua vesisuihkujen läpi








Kiehtoo toki vanhempiakin




Metalliset puut kukkineen suihkuavat






Palatsin edustalla on suuri Yläpuisto, jossa kaikki on symmetrisessä muodossa ajan ihanteiden mukaisesti. Yläpuistoa koristaa myös melkoinen määrä suihkulähteitä. Sen sijaan palatsin ja Suomenlahden väliin jäävä Alapuisto, jossa on säännöllinen puistokaava, jossa on pitkiä käytäviä ja lukuisia pienempiä palatseja, joihin voi tutustua. Alapuistossa on myös lukuisia suihkulähteitä, joista yksi tunnetuimmista on Sakkimäki. 

Pietarhovin isot puistot eivät kuitenkaan ole pelkästään palatsialueella, vaan lukuisia jättikokoisia puistoja kirkkoineen löytyy eri puolilta kaupunkia. Suosittelen katselemaan vaatimattomia kuviani tarkkaan ja miettimään vakavasti, kuuluisiko Pietarhovi teidän ensi kesän matkasuunnitelmiinne?