Willimies Tours in Russia 2013

Willimies Tours in Russia matkakertomus alkaa tästä...olkaapa hyvät!

Päivä 1 24.6.2013


Aamu valkeni lämpimänä ja kertaalleen viiraamani lähtö Joensuuhun oli tehtävä tänään. Edellisiltana olin työllä ja tuskalla saanut kamat kasaan, joten tänään oli startattava kohti Pohjois-Karjalaa ja suoritettava elämäni pisin yhtämittainen moottoripyöräreissu. 

Kevään aikana prätkän matkamittariin kerkesi kertyä ainoastaan 300 kilometriä, joten edessä olisi pyörän päällä vietettyjen kilometrien tuplaaminen kertaheitolla. Pakkohan se on myöntää, että olin aika hermona tämän matkan onnistumisesta, koska olisin muihin verrattuna melkoinen noviisi. No, murehtiminen on muita varten, joten minä starttasin klo 12.00 tavoitteena Joensuun ensimmäinen etappi "Iskän" luokse Alavatielle.

Matka menikin mukavasti ja jo kolmen tunnin kuluttua kurvasin perille, todeten ettei täällä ole ketään! Olinko päivän myöhässä? No, ei sentään, vaan matkakumppani oli poistunut kauppaan ostamaan höystettä iltapalan painikkeeksi. Meidän ruokahan koostui tänä ehtoona pässinkiveksistä! Jep, pakkohan se oli tätä kulinaristista herkkua syödä, vaan olipahan pettymys... ihan mauttomia. melkein kuin HK:n sinistä, josta puuttuu suola ja muut mausteet. En suosittele, mutta jos tilaisuus tulee niin maistakaa ihmeessä. Omat poikani ainakin haluaisivat päästä kokeilemaan, mutta tämän kesän matkustuskiintiö on nyt täynnä!

Mitäpä tästä ensimmäisestä päivästä kummempia haastamaan, koska loppuilta meni reittiin tutustuessa ja muutaman muun motoristin tarinoita kuunnellessa. Paikalla oli kaveri, joka oli käynyt prätkällä Mongoliassa. Sinne asti minua ei saa edes autolla. Fiksuina miehinä päätettiinkin mennä ajoissa nukkumaan, mutta pyörimiseksihän tuo meni. 

Päivän saldona oli 241 kilometriä ajoa, oma ennätys. Tämä tulisi vielä rikkoutumaan moneen otteeseen.

XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX



15.6.2013   10 yötä starttiin

Tämä on matkakertomus kolmen suomalaisen keski-ikäisen miehen moottoripyörämatkasta Itä-Karjalan korpimaisemiin, mikä alkaa 25.6.2013. Päättymispäivä on ainakin itselleni täysi mysteeri, mutta aion roikkua näiden kokeneempien motoristien imussa vaikka henki menisi. Hulluhan minä olin kun lupasin lähteä matkaan ilman mainittavaa ajokokemusta. Tietenkin päivittäiset ajomatkat on laadittu konkarien mukaan. Saas nähdä joudunko jäämään Petroskoin kylpylään odottelemaan lihaksiston kuntoutumista?

Vaikka kyseessä onkin miesten reissu, niin johan se nähtiin ennen starttia, ettei tästä ilman naisia selvitä. Avuksi piti pyytää Willimies Toursin matkoilla mukana kuljeskellut neitokainen, Willilady. Hän lupasi hyvää hyvyyttään auttaa meitä miehenköriläitä julkaisemaan matkakuvaus ja valokuvat mahdollisimman nopeasti. Nyt pääsettekin mukaan ihan aitiopaikoille ilman hienhajua, mahorkan tuoksua, bensan käryä ja vodkan lemahtavaa tuoksua...

Koska yhteytemme Venäjän korpiseuduilta saattavat tökkiä liiallisen seuraelämän takia, ei minulla ole välttämättä aikaa ja tarmoa kirjoittaa älykännykällä mielettömän pitkiä sepustuksia. Se on hiton hankalaa, mutta toisaalta haluamme tarjota lukijoille elämyksiä muualtakin kuin hito hyvästä kaupungista Lappeenrannasta. Saattaahan tuo olla, että matkalla vahvistuu käsitys siitä, että on lottovoitto syntyä Lapp....Suomeen! Mutta älkää huoliko, matkakertomus ilmestyy tänne päivitettynä myöhemmin. Valokuvat kenties sensuroituna jopa Facebook-ryhmän kautta. Jos et kuulu vielä willimiehen jäljillä peukuttajiin, niin vielä kerkeät.

Lienee syytä vähän kertoilla matkasuunnitelmistamme. Koska olen retkemme ainut etelän mies, niin olen vähän hukassa reitistämme, koska Pirhosen Ilkka Joensuusta on salakähmäisesti suunnitellut tätä osuutta. Ilmeisesti homma etenee kuitenkin näin, että aluksi minä hurautan sunnuntaina 23.6 Jonsseen ja yövyn tyhjässä Pirhosen datsassa. Seuraavana aamuna piipahdan Enossa vierailulla opiskelukaverini luona, jonka jälkeen palaan Pirhoselle. Luvassa pitäisi olla saunomista ja makkaranpaistoa. 

Seuraavana aamuna 25.6 kolme prätkää jyrähtää tulille kohti Värtsilää, missä ylitämme Venäjän rajan hurraata huutaen. Hurraata sen takia, koska jatkosodan vuosipäivän hengessä mennään. Tarkoitus ei ole mennä Uraliin asti, mutta kuitenkin pidemmälle kuin Suomen armeija eteni jatkosodassa. 

Aiemmin mainitsin kolmesta miehestä, joten pitäähän hänetkin esitellä. Toinenkin joensuulainen eli Haverisen Pasi lähtee mukaan reissuun. Pasia en ole koskaan edes tavannut, mutta eiköhän me jotain yhteistä puheenaihetta keksitä Baltikasta, sotahistoriasta, moottoripyöristä ja Venäjästä yleensäkin. Asiaa tietysti hankaloittaa, kun olen luonteeltani hiljainen hissukka.   

Täältä matka jatkuu Petroskoihin, missä ollaan kaksi? yötä. Sieltä startataan kohti Vienan Kemiä, mikä on idyllinen? pikkukaupunki. Siirtymätaipaleella ihastelemme suuria venäläisiä saavutuksia, kuten muistomerkeistä suurinta - Stalinin kanavaa sekä Belomorskin kalliomaalauksia ja kaiverruksia. Kemissä ollessamme piipahdamme Solovetskin luostarisaarella, joka oli isä aurinkoisen aikana vankileirinä. Toivon vilpittömästi, etten törttöile siellä mitään.

Täältä jatkamme pariksi paiväksi Paanajärvelle, missä kylyttelemme eli savusaunomme. Tarkoitus on myös kuvailla ja haastatella muutamia paikallisia ihmisiä, jos kielimuuri ei ole esteenä. Minähän puhun ainoastaan lappeenrantaa. Elbailun jälkeen matka jatkuu Kostamuksen kautta Suomeen ja silloin meitä ei enää hillitse mikään. Joensuussa odottaa nimittäin grillijuhlat! Saatan jopa tavoistani poiketen nauttia olutta kolme tölkkiä! 

16.6.2013  9 yötä starttiin


Jotain piti puuhailla aikani kuluksi, joten lisäsin tänne Willimies Toursin matkareitin...tai ainakin sen mitä minä tiedän. Muutokset mahdollisia, suorastaan todennäköisiä! Jotain viilaamistahan tässä olisi, koska minun matkareitin pituus on 2168 kilometriä Googlen karttojen mukaan. Todellinen jää nähtäväksi...


Näytä suurempi kartta

Koska on saatu karttakin aikaiseksi, niin pitäähän meille kolmelle urhealle kohti auringonlaskua ratsastavalle cowboylle laittaa päivän musiikkipläjäys. Tästä näyttää tulleen Willimiehelle pieni pakko löytää aiheeseen sopivaa musiikkia. Tuolla blogin puolella olen mielestäni onnistunut useimmiten kelvollisesti... katsotaan löydänkö tänne kelpo menomusiikkia...

                                          Jukka Karjalainen "Kolme cowboyta"

Eiköhän tuo kuvaa melkoisen ansevasti matkaamme. Laulajalla sama etunimi kuin minulla, sukunimi on parasta A-ryhmää ja kappaleen nimikin melkoisen sopiva! Ainut mikä menee mönkään on fontin koko, mutta se on bloggerin vika, ei minun...
                           


17.6.2013 8 yötä starttiin

                                          Hurriganes " Eight days a week"

Lupaavasti alkaa tämäkin matka. Koko eilisillan pukkasi puhelinsoittoja ja tekstiviestejä puhelimeen. Eipä ole mokomaa ruuhkaa tullut ennen koettuakaan. Kiitokset kaikille sukulaisille, ystäville, tutuille ja tuntemattomille yhteydenotoista. Kerrottakoon tässä vielä teille kaikille yhteisesti - olen juhlimisesta väsynyt, mutta hengissä. Eilisaamuna sattunut ikävä motoristin kuolema Ilottulantiellä ei liity minuun, vaikka yksityiskohdat osuivatkin motoristin ikää myöten kohdalleen. Tässä vielä linkki uutiseen ja osanottoni motoristin lähiomaisille...voimia. 

Kiitokset silti kaikille yhteyttä ottaneille... ilman ystäviä elämä olisi vaikeampaa!


18.6.2013  7 yötä starttiin

Eilisiltana perehdyin tarkemmin tuohon meidän matkareittiimme ja yritin kartoittaa mielenkiintoisia kulttuurikohteita reitin varrelta. Melkoisen mukavia paikkoja näyttää olevan tiedossa, jos vaan nuo kaksi moottoripyörähullua malttavat ajoinnostukseltaan pysähtyä?

Antoivat minun tehtäväkseni tämän viihde- ja kulttuuriosaston, joten olen yrittänyt keskittyä siihen. Petroskoista olen bongannut meille mielenkiintoisen museon, missä käymme piipahtamassa iltapäivätsajujen väliajalla, koska meille on kuulemma varattu iltapäiväksi myös audienssi Petroskoilaisessa moottoripyöräkorjaamossa. Kokemuksia kaiketi molemmat...

Pettymyksekseni huomasin, että Stalinin kanavalla olisi valokuvauskielto, joten riski pitkästä dieettilomasta on olemassa! Belomorskin kalliomaalaukset ja kaiverrukset ovat myös matkamme "PAKKO NÄHDÄ" kohde sekä Solovetskin luostarisaari, jonne siirrymme laivalla. Jossain vaiheessa suunnitelmissa oli helikopterikyyti saarelle, mutta luovuimme siitä kustannussyistä. Ollaan näet melkoisen köyhiä rengasmatkaajia.

Huomiseen jää matkan loppupuolen kartoittaminen, mutta silloin ollaankin Kalevalan laulumailla.

PS. Willimiehen jäljillä blogin lisäksi myös Venäjän ojanpohjia prätkällään kolunnut Pirhosen Ilkka päivittää omaa matkablogiaan reissun aikana. Se on löydettävissä Iskä kokkaa blogin yläpalkista. Lukikohan siellä Konepyöräilyä? 


                       Samaa mieltä Nykäsen Masan kanssa "Elämä on laiffii"


19.6.2013 6 yötä starttiin

Kaksi työpäivää jäljellä ennen kesälomaa ja myöskin startti Willimies Toursin ulkomaankiertueelle on. Pientä matkakuumetta alkaa jo olla havaittavissa, vaikka olen yrittänyt miettiä lähtöä mahdollisimman vähän. 


                              Matkakuumeen lisäksi myös juhannus on lähellä! "Lallin kumautus" by J.Karjalainen

Koitetaan hoitaa päivän työt alta pois, niin jos vaikkapa iltasella aloittaisin vähän pakkailemaan.


20.6.2013 5 yötä starttiin

Jep. loma alkoi. Hemmetinmoinen kiire alkoi samantien... ensin kauppakierros ja sitten tovi siivoilua kotosalla. Tälläistakö odotettu loma tulee olemaan? Kohtapuoliin on vielä hurautettava prätkällä maalle tankkaamaan ja sen jälkeen saman tien autolla Rauhan kylpylään. Onnneksi sinne ei tarvitse jäädä, vaan assistentti Sollo hoitaa edustustehtävät uuden hirsisen ravintelin tiloissa. Paremminhan tuo edustaminen ja sulava käytös sujuu assistentiltä kuin minulta... 

Niin, tämän jälkeenhän on vielä annettava Williladylle tukiopetusta blogin ylläpidossa Willimies Toursin matkatessa pitkin ja poikin suurta Venäjän maata! No ei hätää, huomenna en tee mitään! jotenkin vaan vähän arveluttaa, että joku meno se pukkaa vielä huomisillallekin. Väittävät, että huomenna olisi jotenkin poikkeuksellinen päivä? Juhannus kuulemma... 

Joka tapauksessa matkalle lähtö läheneekin vinhaa kyytiä...
                  Norjan poikien meininkiä... The Carburators "Burnout"



21.6.2013 4 yötä starttiin

Mielenkiintoista, mutta matkakuumetta ei ole vieläkään havaittavissa. Jotenkin tuntuu, että olisi ollut kiinnostavampaa jäädä kotosalle köllöttelemään ja katsella vaikkapa televisiota. No koska matkalle tuli luvattua lähteä, niin jotain sain eilen senkin eteen tehtyä. Tai oikeastaan aika paljonkin...

Kävin ostamassa teltan pahojen hetkien varalle ja nyt on prätkä jo tankattukin. Eilisitana annoin myös Williladylle tukiopetusta blogin päivittämisessä ja siinä vierähtikin koko ilta. Mitäs, mukavassa seurassa juttu lentää puolin ja toisin, joten olisihan tuota voinut haastella pitempäänkin. 

Nyt kun blogiin liittyvät asiat ovat hoidossa, pitäisi kait alkaa miettiä tuota pakkaamista. Mitä ihmettä tällaisella reissulla tarvitaan? Willimiesmäiseen tyyliin pakkaan viime tingassa ja unohdan tärkeitä asioita aivan takuulla. Kai se on inhimillistä, kun ei ole koskaan prätkäretkeä tullut tehtyä? Helskatti, lusitaan juhannus läpi ja katsotaan sunnuntaina mitä tavaraa pakkaan matkaan...kaikille parempi näin!
Williladylle vihjeeksi, että nyt olisi ollut viimeiset ajat kuulla aitoa Karjalaista runonlausuntaa aidoissa maisemissa! Nyt on vain tyydyttävä kouvolalaiseen lyriikkaan. Peer Gunt ja "Motorcycle woman"


22.6.2013  3 yötä starttiin 

Juhannuskokko on jo sammunut, mutta Willimies on iskussa. Heräsin juuri ja tajusin, etten ole vieläkään pakannut yhtään mitään. Eiköhän tuota vielä kerkeä huomennakin? Jotenkin on ihan semmoinen olo, että olisipa matka jo ohitse... vaan, kun ei ole.

Tuossa muutama päivä takaperin, kun aloitin loman, tapahtui jotain omituista. Sen jälkeen uni ei ole meinannut tulla silmään ja ajatukset tuntuvat kiepovan samoja ratoja. Ilmeisesti tämä on jotain loma-ahdistusta? 

Tänään aionkin ottaa rennosti ja poitsu saa moottoripyörällään rassailla maaseudun rauhassa. Minä otan nenän eteen poikkeuksellisesti kirjan ja luen. Lupaan ettei se kerro Lappeenrannan historiasta, moottoripyöräilystä eikä blogin pitämisestä...hyvää juhannuksen jatkoa. 


                            "La Grange" by ZZ Top


23.6.2013 2 yötä starttiin

Jep, laiskuus alkoi vaivaamaan jo heti kättelyssä. Tavarat ovat pakkaamatta ja väsyttää. Siirsin lähtöä Joensuuhun yhdellä päivällä, eli tänään vietän vielä aikaa hito hyvässä kaupungissa. Huomenna lupasin ilmaantua Joensuuhun iltapäivällä, joten tänään pitäisi saada kamat kasaan. No, onhan tässä koko päivä aikaa!

Nämä juhannuksen helteet taisivat viedä Willimiehestä mehut, joten nimekseni kelpaisi kaiketi paremmin laiskajaakko tai kotikissa? Lisäksi ihmetyttää muiden matkalaisten lähtökuume. Olenkin useasti miettinyt, että pitäisikö heidät sitoa puuhun kiinni lähtöön asti! Jostain syystä samanlainen innostus ei ole kolahtanut itselleni...ainakaan vielä. 

Mielenkiinnolla odottelen siirtymistämme rajan tuolle puolen, koska siellä maisemat näyttävät erilaisilta....suorastaan lohduttomilta, ainakin tavailemani Vienan Karjalan matkaoppaan perusteella. No tässähän ollaan vähän kuin nykyajan Lönnrot runonkeruumatkalla. Täytyy vain toivoa, ettei Vuokkiniemen itkijänaisille tule uutta jollotettavaa. Olisihan se tosin mielenkiintoista olla 2200-luvulla uudelleen kirjoitetussa Kalevalassa sankarihahmo Väinämöisen tyyliin....ei maar, nyt on pakko aloittaa valmistautuminen. Huomenna startataan!


Matkakumppanieni ja Baddingin mielestä olemme matkalla maanpäälliseen paratiisiin... 

Kello on nyt 22.17 ja tavarat on pakattu. Varmasti turhaa on matkassa, mutta takuulla jotain tärkeääkin uupuu. No puuttuvat kamat korvataan ruplilla, joita on tukku matkassa mukana. Jos loppuvat niin, sitten pärjätään ilman. Nyt unten maille, koska huomenna startti viimeistään klo 12.    


24.6.2013 1 yö starttiin 

Klo 6.30 ja hyvin pyöritty yö takana. Lienen unissani pohtinut, että tulikohan tehtyä laskuvirhe, koska tänäänhän minun starttini kohti Joensuuta tapahtuu? Edessä aamusufeet, moottoripyörän lastaaminen ja kytkimen nosto. Tavoite olisi lähteä viimeistään klo 12.00 kohti Pohjois-Karjalaa kohtaamaan matkaseuralaiseni Ilkka ja Pasi. 

Jännä nähdä, että mitä tästä seuraa? Mutta mitäs, matka alkaa ja tähän kohtaan sopinee laittaa linkki mielenkiintoiseen Karjalasta kertovaan kuvakirjaan, joka kertoo rappiosta rajan takana. Itse luin kirjaa eilisiltana, vaikkei se kuvaakaan matkareittiämme kuin lyhyeltä osin. Antanee kuitenkin osviittaa? Kirja löytyy täältä. Onhan tuo toki parikymmentä vuotta vanha opus, mutta ei kaikkea ole keritty kunnostamaan.

No, aamukaffeet lärviiin ja sitten edessäni onkin elämäni pisin moottoripyörämatka yhden päivän aikana eli about 235 kilometriä Hito hyvästä kaupungista Joensuun Noljakan Alavatielle. Matkamittari näyttää 0 kilometriä ja edessä on hikinen taival, koska lämpömittari nousee tänään kenties 29 asteeseen. Hieno rantakeli!


Huhun mukaan Gösta Sundqvist unohti äänitysstudiossa laulun sanat ja etelä vaihtui vahingossa pohjoiseksi! Tämä on ainut asia, mitä Willimies kadehtii näiltä Savo-Karjalaisilta. Eli päivän tunnussävel on selkeästi Leevin ja Leevingsien "Pohjois-Karjala". Kerrassaan tarttuva ralli, jota tuli useasti hoilattua takavuosina, kun asustelin Joensuussa!

Iltasella luvassa vielä pieni päivitys/päivittely ensimmäisen päivän kokemuksista/koettelemuksista. Huomisesta alkaen Willilady raapustelee puumerkit kohdilleen ja välittää kokemuksiamme Venäjän laajoilta selkosilta.

Kello on 11.14 ja pyörä on nyt pakattu siirtymätaivalta varten. Startti tapahtuu tasan klo 12.00.  
Ei ehkä parhaita valokuviani. Kotipiha 24.6.2013 klo 11.05. Almost ready...
Kello on nyt 19.48 ja matkan ensimmäinen osuus takana. Lappeenranta - Joensuu väli selvitetty ja matkamittarin lukema tällä hetkellä 241km. Silti takana on vasta murto-osa matkan kilometreistä. Lievää matkakuumeen heräämistä on havaittavissa, kun olemme Ilkan kanssa keskustelleet tulevasta matkastamme.
Willimies on saapunut Joensuun Noljakkaan. 241 kilometriä...3 tuntia

Mukavan leppoisissa merkeissähän tämä ilta on sujunut ja vieläpitäisi vanhoja uupuneita lihaksia käydä hauduttamassa saunan lämmössä. Vatsahan onkin jo täynnä melkoisen gourmetlounaan ansiosta. Vedettiin oikein pitkän kaavan kautta. Alkupalaksi nautimme seuraavista kuvista paljastuvaa herkkua....
Kuka tietää mitä on alkupalana?

Ilmeestä jo näkee että kysymyksessä on odotettua herkkua

Kuten kaikki tiesivät, niin kyseessä oli pässin kivekset, mitä pisteltiin poskeen. Täysin ylimainostettua herkkua, mutta nyt kelpaa naapurimaan kaalisopat ja kapakalat helpommin. Eihän tarkoituksemme ole laihtua, vaan pitää saavutetuista linjoista kiinni. Tänään päätämme näihin kuviin ja tunnelmiin. 

241 kilometriä takana ja edessä paljon kokemattomia seikkailuja....huomenna startataan klo 7.00....no klo 8.00. Pysykäähän matkassa!





25.6.2013

Hyvää iltaa, arvoisa blogin lukijakunta! Willilady yrittää täällä nyt parhaansa mukaan täyttää lupauksensa ja päivittää blogia Willimiehen huristellessa pitkin maita ja mantuja. On kyllä melkoisen suuret saappaat ja suorastaan kunniatehtävä minulle uskottu. Pienten teknisten ongelmien jälkeen näyttäisi siltä, että päivitykset pääsevät vauhtiin. Mahdollisista puutteista tai ongelmista saa syyttää yksin minua. 

Tänään klo 18.15 Willimies raportoi seuraavaa Petrozavodskista:


"Huh hellettä. 3 cowboyta on saapunut perille Petroskoihin. Aamulla startattiin klo 7.35 ja perille Petroskoihin saavuttiin klo 17.10. Nyt ollaan hotellin aulassa. Melko ok hotelli hintaan 20 euroa yö. Silti nyt on ilonpidon hetki, koska matkalla oli kommervenkkejä...helkutin kuuma ja liikenne Petroskoissa on hulvaton...Silti hengissä ja kaikki ok. Huomenna levätään ja matkustetaan taksilla. Pyörä saa levätä kuten romuna oleva Willimies huomenna... nyt kaupungille... yleiseen saunaan? T. Willimies"

Ja kuvia seuraa myös (toivottavasti). Kuvista Willimies kirjoittaa seuraavasti:

"Iso monumentti Pitkärannasta, ja minä istun Nietjärvellä pyörän päällä. Kaverit kuvattu rajan jälkeen."












26.6.2013


Suorastaan paahtavassa helteessa reissaava motoristi-Willimies raportoi tänään alkavansa vähitellen ymmärtää venäläistä kulttuuria. Kello 12.33 saapui seuraavanlainen viesti:

"Yhteysongelmia. Petroskoi kuvattu, ja tänne pitää tulla uudelleen ensi kesänä. Viikko vähintään...mahtava city. Autolla tosin...Illalla kuvia tulossa? Kuuma on, ja kiertokävely jatkuu. Annoimme muuten haastattelun Karjalan televisiolle. Ilkka tosin antoi 3 kanavalle..."

Willimiehestä on siis kovaa vauhtia tulossa kansainvälinen julkkis!

                 ----------------------------------------------------

Nyt illalla Willimies lähetti seuraavan viestin ja kuvakatsauksen:


 "Vähän kaikenlaisia kuvia Petroskoin rantabulevardilta, Pietari Suuri, Otto Wille Kuusinen ja näkymiä Ikuiselta tulelta.

Sitten tarinaa. Tänään oluen, saslikin ja veden avulla kävelty kaupunki läpi. Upea kaupunki, ja tänne haluan uudelleen. Aivan mielettömän hieno ja historiallinen kaupunki. Ajettu jarruttomalla taksilla. Annettu tv-haastattelu telkkariin aiheena motoristien turvallisuus. Tuossa onkin täällä tekemistä! Pelotti ajaa täällä kaupunkialueella...liikenne on sairasta... Maantiellä ei ongelmia. Lisäksi nahka palanut , kaikki paikat kipeänä ja takapuoli hellänä. Näillä mennään, koska matkamittarissa vasta 620 kilometriä. Huomenna tulossa n. 450-500. Matka jatkuu Stalinin kanavan kautta Kemiin. Perillä ollaan vasta myöhään illalla. Tiedossa sadetta, mutta onneksi ilmat viilenee Vienanmeren äärellä. Huomenna lisää, koska juttelen inkeriläisen kirjailijan Valtteri Huuhkan kanssa vielä hetken ennen  maaten  menoa."
















27.6.2013



Willilady täällä jälleen päivittämässä hellepäivän tapahtumia. 
Tänään Willimies lähetti kuulumisia tekstiviestin välityksellä, sillä motoristikolmikko matkaa sellaisella seudulla, jossa nettiyhteyksiä ei ole. 
Matka tuntuisi taittuvan suunnitelmien mukaan. Moottorit jyrähtivät käyntiin Petroskoissa klo 6.25 Suomen aikaa, ja kello 21.26 saapui seuraava viesti:


"Moikka. Vienan Kemiin päästy. 476 km... Aluksi hikoiltiin ja sitten kastuttiin. Parhaillaan istutaan melko hulppealla saunaosastolla saunahatut päässä. Kova päivä takana ja huomisaamuna Solovetskin luostariin. Nettiä ei ole, mutta kuvat  myöhemmin. Tämä Kemi on oikea ultimate rotankylä... aivan raunioina koko paikka. Todella näkemisen arvoinen. Lappeenrannan arvostus kohoaa kummasti."

Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan kuvia pitkän taipaleen varrelta.



28.6.2013


Willimies matkaa vieläkin niin syrjäisillä kylillä, että kuvien lähettäminen on edelleen ollut mahdotonta nettiyhteyksien puuttumisen vuoksi. Jotain tietoja matkan sujumisesta on kuitenkin tihkunut. Willimies kertoo motoristikolmikon olevan tänään Solovetskin saaressa. 

 "Upea luostari, mutta kehnot yhteydet. Tosi upea paikka tämä Solovetsk... samalla myös lohduton. Vankiparakkeja, kurjuutta, köyhyyttä ja upeita monumentteja. Retkellä otettu yhteensä 1000 kuvaa! Nyt edessä on parin tunnin laivamatka takaisin Kemiin, joka on hotelliamme lukuun ottamatta oikea rotankolo. Koskaan en ole nähnyt hurjempaa tämän suurvallan alueella enkä muuallakaan. Kuvia ei taida enää pystyä lähettämään?"

Toiveita kuitenkin on kuvien saamisesta tänne blogiin, sillä Willimies lupasi yrittää lähettää niitä hotellin respasta illalla. Lisäksi hän kertoi, että oli tallentanut aiemmin Petroskoissa tapaamansa inkeriläisen runoilijan kirjoitukset kameraansa, joten ehkäpä saamme aikanaan lukea niitäkin täältä blogista.
                                                                                                          
Kello 20.01 saapui Venäjän korpiseuduilta seuraava viesti ja kuvasarja:

"Palattu Solovetskista hotellille ja vuorossa sasliki svinina med baltika olut. Uskomaton päivä takana. Nähty kaikkea upeaa ja täydellistä kurjuutta. Liitän kuvia luostarista. Huomenna taas ajetaan, kunhan ensin saunotaan ja nukutaan. Tähän asti hienoin lomamatkani ever..."

Lisätietona myös se, että huomisesta alkaen Willimies on jälleen nettipimennossa, joten olemme tekstiviestipäivitysten varassa.







30.6.2013

Willimies ei ole onneksi joutunut vangituksi Solovetskin saarelle, vaikka päivitykset niihin tunnelmiin jäivätkin viimeeksi. Kännykkäkentän puuttumisen vuoksi tietoa matkan sujumisesta on tullut vain hyvin niukasti, mutta eilen kolmikko oli päässyt kalliomaalauksille Belomorskiin. Paikalla oli tarjolla myös opastettu turistikierros, joten Willimiehellä riittänee mielenkiintoista kerrottavaa alueesta sitten aikanaan. Muita tietoja emme eilen saaneetkaan.

Tänä aamuna klo 7.50 saapui seuraava viesti:

"Hengissä. Lähdimme Paanajärveltä. Ei kenttää... ei mitään."

Willimies ja muu motoristiporukka on siis onneksemme kunnossa. Olosuhteista johtuen päivitykset loppumatkan osalta voivat jäädä lyhyiksi tai suorastaan olemattomiksi. Alustavan tiedon mukaan ryhmä rämä olisi tulossa Suomen puolelle maanantaina, ja Willimies jatkaisi kotikonnuille Lappeenrantaan tiistaina tai keskiviikkona. Viimeistään silloin saamme siis kuulla lisää matkakertomuksia.


                       ------------------------------------------------------------------

Juuri äskettäin klo 18.52 Willimieheltä saapunut tekstiviesti kertoo seuraavaa:

"Kostamuksessa saunanraikkaina. Matkamittarissa  1646 km. Viime yö vesisateessa Paanajärvellä ja tanään 230 km teitä, joita ei paljon teiksi voi kutsua. Kerran tuli kaaduttua, mutta onneksi ei käynyt mitään. Elämäni rankin päivä... olen aivan puhki ja romuna. Itkuvirsiä ei ole kuultu näillä nurkilla. Kaikki puhuvat venäjää. Huomenna 300 km ja Joensuu. Tiistai-iltana kotiin! Onkin jo ikävä sinne sivistyksen pariin. Unohtumaton matka kaikkiaan. Nähty kaikenlaista."




Lisään tähän vielä Willimiehen lähettämän kuvan Paanajärven lossista. Kuvatekstiksi sopinee seuraava viesti: " Tästä mentiin kahdesti yli. Kyllä pelotti, aivan perkeleesti."


1.7.2013

Vuorossa on Williladyn viimeinen päivitys blogiin. Voin iloksenne kertoa, että Willimies on palannut uskollisella ratsulaan Suomen maaperälle! Tänään klo 12.37 saapuneessa viestissä hän kertoo seuraavaa:

"Suomessa! Istumme Vartiuksessa maitokaffella... luksusta! Taidan hurauttaa kotiin vielä tänään, 518 km. Ei ole enää puhtaita kuteita ja haju on melkoinen. Näillä eväillä mennään!"

Willilady kiittää ja niiata niksauttaa sekä poistuu takavasemmalle. Varmasti jo piakkoin saamme lukea Willimiehen tarkemman matkakertomuksen Karjalan laulumailta.

2.7.2013

Willilady niiasi itsensä takavasemmalle, joten palataan itse ruotuun. Eilisiltana klo 22.22 Willimies päräytti Rosinenten omaan pihaan ajettuaan Kostamuksesta Joensuun kautta Lappeenrantaan. Lopullinen matkan pituus oli 2210km ja on sanottava, että sen kyllä tuntee vartalossa! Melkoinen matka, etenkin loppuosa, koska ukonilma, sade ja helkutinmoinen tuuli hidastivat tuloa. Lisäksi kevyttä matkaväsymystäkin on ilmassa.

Matkalla näimme kaikenlaista ja jossain vaiheessa päivitän kertomuksen omilla tiedoillani ja valokuvilla. Tänään en vaan ainakaan jaksa, vaan aion istua kotona miettimässä kuinka onnellinen ihminen olenkaan, kun selvisin kotio ilman pahempia haavereita.

Lopuksi vielä kiitokset matkakumppaneille Ilkalle ja Pasille. Teidän kanssa voin lähteä vaikka maailmanääriin, etenkin nyt kun kaikki asiat on opeteltu kantapään kautta! Kiitokset myös japanilaiselle insinöörille, joka on rakentanut prätkäni. Suomalaista rekisterikilpeä ja muutamaa mutteria lukuunottamatta kaikki osat ovat tallella. 

Lopuksi linkki antamaamme tv-haastatteluun Venäjän televisioon. Lisää tarinointuia myöhemmin...huomenna kenties. Nyt nautin hiljaisuudesta ja omasta sohvasta. 

4 kommenttia:

  1. Kiitos tarinasta ja kuvituksesta :) kiva lukea matkastanne!

    VastaaPoista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  3. Tämä maa on yksi kauneimmista. Kuka tahansa haluaisi viettää loman tässä kauniissa paikassa. Se on todella hyvän ja hyödyllisen artikkelin ansiota.

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita