perjantai 25. heinäkuuta 2014

Rautjärvi / Haukkavuori

                                            Omar & the Howlers "Bordergirl"


Haukkavuori, Rautjärven ja Ruokolahden rajalla, on vanhastaan toiminut rajapisteenä. Pähkinäsaaren v.1323, Täyssinän v.1595 ja Uudenkaupungin rauhan rajana v.1721. Koko Etelä-Karjalan korkeimpana vuorena (172m merenpinnasta) se on ollut luonnollinen piste, minkä kautta raja on ollut helppo piirtää. haukkavuoren korkeimmassa kohdassa on yhä vielä jäljellä viimeisimmän rauhan rajamerkki, joka on hakattu kallioon vuonna 1722.
Kerrankin kohteesta löytyy kunnollinen alueen kartta 

Nykyisin Haukkavuori on yksi Etelä-karjalan suosituimpia vaellusreittejä jylhine maisemineen. Selkeästi ympäröivästä luonnosta erottuvana paikkana se muodostaa oivat harjoitteluolosuhteet jopa vuorikiipeilijöille, koska viereisen Sarajärven pinnasta se kohoaa 80 metrin korkeuteen jyrkkänä kaillioseinämänä. Vuoren huipulta myös näkymär ympäröivään luontoon ovat huikeat. On helppo kuvitella, että alueella on aikoinaan ollut vartiomies tuijottamassa tuli/savumerkkejä lähestyvästä vainolaisesta. Näkyvyys ainakin on erinomainen. 
Haukkavuoren menneisyydestä kertova opastaulu
Korkeimmalta kohdalta löytyvä rajamerkki vuodelta 1722
Maisemat hakevat jylhyydessään vertaistaan

torstai 24. heinäkuuta 2014

Rautjärvi / Simpeleen tehtaanpuisto

                                           Samantha Fox "Confession"

Nyt on Samanthan tavoin pakko tunnustaa jotain. Laulajasta en ymmärrä, että mikä hänellä oli sydämellään, mutta itsellä onkin melko painava syntitaakka kannettavana. Joitain aikoja takaperin lupasin aloittaa urheilemisen ja lupasin myös remontoida oman toimistokopperoni, josta nämä kirjoitukseni maailmalle sinkoutuvat. No nämä lupaukset olen sitten pettänyt ihan huolella, koska aikani on mennyt kesällä matkusteluun, hauskanpitoon, kalastamiseen ja mihin tahansa muuhun aktiviteettiin, mikä ei ole liipannut läheltäkään työntekoa. No, tulipahan tunnustettua sitten nämäkin....
Puiston kyltti

Laiskuuttani kirjoittelen nykyisin näitä juttujakin sen verran harvoin, että ei pääse stressi vaivaamaan. Oikeastaan näiden sepustusten jatkoksi kelpaakin tarina kohteesta, mitä ei ollut tarkoitus koskaan julkaista. 
Keskuspuisto

Keskellä Simpeleen taajamaa löytyy Tehtaanpuisto, joka on viime vuosina palautettu entiseen loistoonsa. Aikoinaan perustamisaikanaan Tehtaanpuisto oli merkittävä nähtävyys, jota käytiin ihailemassa kauempaakin. Vuonna 1935 Yhtyneet paperitehtaat saivat päähänsä perustaa työntekijöidensä ja asukkaiden iloksi upean puiston, mitä suunnittelemaan ja toteuttamaan palkattiin puutarha-arkkitehti John Hausen. Kokoa puistolle tuli vaatimaton kolme hehtaaria. Upean puiston kruunuksi valmistui vielä suihkulähde vuonna 1953.
Tehdas on osa Simpeleen miljöötä tänäänkin

Keskellä puistoa on graniittinen koroke, minne johtaa 12-askeliset portaat. Lisäksi puiston koristeeksi istutettiin 400 lehmusta ja alueelle sijoitettiin 30 puistonpenkkiä. Puisto näytti valmiina upealta koristeellisine istutuksineen. Muutos oli kuitenkin ilmassa, kun puisto siirtyi kunnan hoidettavaksi. Pikkuhiljaa puisto ränsistyi ja suihkulähdekin täytettiin mullalla. Tämä oli puiston rappion aikaa.

Lopulta parempi aikakausi koitti, kun kyläyhdistys otti asiakseen kunnostaa puisto talkootyönä vuodesta 2011 alkaen. Lopulta entistetty puisto oli valmis avattavaksi taas kuntalaisten käyttöön 20.7.2012.

Päivitys 1: Poutasen Anne lähetti välikäden kautta muutaman sähköpostiliitteen, mitkä liittyvät Simpeleen patsaspuistoon. Tyrkkään ne tuohon alapuolelle. Toinen kertoo puiston suunnitelleesta John Hausenista ja toinen on lehtiuutinen Työn äärestä-lehdestä vuodelta 1935. Antavat valaistusta puiston historialle. Kiitokset Anne!

TEHTAANPUISTO JOHN HAUSEN
JOHN HAUSEN (s. 2.10.1906 Pori - huhtikuu 1974)
·         Vanhemmat konttoripäällikkö Hjalmar H. ja Venny Nylander
·         Puoliso Kerttu Tammiste (1942)
·         Keskikoulu, maanviljelyskoulu
·         Opiskeli Lepaalla 1929-1931 (9. vuosikurssilla)
·         Yhtyneitten Paperitehtaitten puutarhasuunnittelija (1933)
·         Pitäjänmäellä Oy Strömberg AB:n tehdasalueen (1934) puiston suunnittelu
·         Simpeleen Tehtaanpuisto (1935)
·         John Hausenin Puutarhataito Oy, yritys, 1940-luvulla
·         Pohjolan Voima Oy:n voimalaitoksen (1949) Vallitunsaaren voimalaitosyhdyskunnan viheralueiden suunnittelu Kemissä
·         Nylands Svenska Lantbrukssälskapetin puutarhakonsulentti vuodesta 1957 eteenpäin
·         Hangossa Täktomin kappelin ympäristö kunnostettiin (1960-70 –lukujen vaihteessa) puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnitelman mukaan
Lepaan puutarhamuseo: arkiston suunnitelmapiirustuksista mainittakoon puutarhaopiston opettajien Ola Mannströmin ja Leif Simbergin sekä puutarha-arkkitehti John Hausenin työt

Ja sitten lehtiartikkeli....

ARTIKKELI TYÖN ÄÄRESTÄ –LEHDESTÄ VUODELTA 1935
SIMPELEEN UUSI PUISTO
Simpeleen tehdas on luonnonihanalla paikalla, mutta vielä täydentämään silmän vaatimaa kauneutta päätti tehtaan hallitus teettää Simpeleelle puiston.
Simpeleen tehtaalta johtaa noin 5 m leveät tiet toinen Viipuriin ja toinen Savonlinnaan. Tiet muodostavat tehtaan luona kulman. Jonkun matkan päässä on näitten teitten yhdystie, joka kulkee Kivijärvenkylän kautta. Teitten keskeen rajoittunut vähän korkeneva noin 2,5 à 3 ha alue on nyt muodostettu puistoksi. Puistotyöt alettiin keväällä 1934. Piirustukset on laatinut ja töitä on johtanut puutarha-teknikko John Hausen.
Graniittikivestä on tähän puistoon rakennettu koroke, joka on 6-7 m. ympäristöstä ja noin 23 m. kauniin Kivijärven pinnasta. Tältä korokkeelta on suurenmoinen näköala Kivijärvelle. Korokkeelle johtavat roomalaiset 12-askeliset portaat. Koroke on kauniisti koristettu monivuotisilla kasveilla. Puiston läpi johtavat käytävät menevät ristiin puiston keskellä. Puistoa rajoittavien teitten sivuihin on istutettu noin 400 lehmusta, jotka ovat tuodut Simpeleen järvessä sijaitsevasta Pitkäsaaresta. Puistoon on asetettu noin 30 puistonpenkkiä.
Lasten iloksi on tämän puiston keskelle tehty kolmikulmainen leikkikenttä, johon on jo sijoitettu 4 keinua, 1 hyppylauta ja hiekkalaatikko.
Simpeleen puisto on varmaan tulevina kesinä kaikkien simpeleläisten ahkerassa käytössä. Äiditkin ehtivät joskus istua puiston penkillä, lepäävät ja ihailevat suurta luontoa ja paimentavat leikkiviä pienokaisiaan.   

keskiviikko 23. heinäkuuta 2014

Luumäki / Koerakennelma

                                                        The National "Hard to find"

Joskus on eteen tullut kohteita, mitkä eivät halua tulla löydetyiksi. Niin tämäkin paikka Luumäen Lopsanmäellä. Ajelin pitkin ja poikin Luumäen kangasta ja yritin löytää perille. Lopulta jolkuttelin pitkät tovit hikisenä pitkin metsää hyräillen iloisasti.....siis kirosin raskaasti koko paikan alimpaan hel....tiin! Kun on tyhmä eikä tajua antaa periksi, niin löytyihän tuo lopulta. Ja mitä löytyikään? Hajalle ammuttu rakennus keskeltä kangasmetsää!
Lopsanmäen koerakennelma

Jatkosodan aikana rakennettuun betoniseen rakennukseen on testattu erilaisten panosten ja latausten tehoja, jotta sotilaamme voisivat olla turvallisissa bunkkereissa taistelualueella, jos Salpa-linjaa olisi joskus tarvittu sotatoimiin. Nyt rakennus seisoo hylättynä ja siinä on kaikkien nähtävillä melkoinen määrä erilaisia reikiä ja panosten jättämiä jälkiä. Ei siinä mitään....tämä on ainutkertainen Salpa-linja rakennelma Etelä-Karjalassaa, joten ansaitsee tulla esitellyksi. Paikan päälläkin voi käydä, jos löydätte paikan. Minulla kävi melkoinen munkki tämän suhteen....
Poikkeuksellisesti Willimiehen jäljillä-blogi julkaisee myös sisäkuvan

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Lappeenranta / Syvä Valkjärvi

                                            Rainbow "All night long"

Joitain viikkoja takaperin sain idean lähteä kurvailemaan kohti Lappeenrannan eteläisiä seutuja ja tarkemmin Syvä Valkjärven pohjoisrannalle, missä oli saamieni tietojen mukaan mielenkiintoisia Salpa-Linjan bunkkereita (tietääkseni 4 kappaletta) ja muuta tappokalustoa. No tärkeämpää oli kuitenkin löytää pari venäläissotilaiden hautausmaata alueelta, koska paikalla on sijainnut sotavankien vankileiri.
Venäläissotilaiden hautapaikasta kertoo iso kyltti
Karu 69 sotilaan hautamuistomerkki keskellä metsää

No muutama bunkkeri ja panssariesteaita myöhemmin saavuimme perille ensimmäiselle hautausmaalle. Täällä karu muistomerkki odotti valokuvaajaansa ja mikäs siinä, kuvasinhan minä. Lopulta tiemme vei toisellekin vastaavalle paikalle ja nyt nämäkin on ikuistettuina jälkipolville. Bunkkerit nyt ovat samankaltaisia kuin muuallakin, joten niistä nyt tarinaa sen enempää... 
78 neuvostosotilasta on haudattu tänne

Alueella on myös ollut Salpa-linjan rakentajille rakennetut majoitusparakit, jotka muutettiin myöhemmin jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana vankileiriksi. Valitettavasti emme nähneet yhtään parakinpohjaa, joten ne jäivät kuvaamatta. Pelkkä tietoisiuus alueen ikävästä menneisyydestä sai meidät poistumaan paikalta. No, toki vielä piti kiivetä paikallisten hirvimiesten rakentamaan kiviseen torniin, mitkä osoittavat että paikalliset arvostavat vieläkin kestävän kehityksen mukaista rakentamista.... 
Alueelta löytyy panssariestekiviä
Alueella on myös bunkkereita
Melko hyvä naamiointi
Sisälläkin voi piipahtaa
Metsämiesten laavulla paistoimme makkaraa
Suomen komeimmat metsästyslavat? No ainakin järeimmät!
PS. Lukijan lähettämä vihje. Lieneekö sama paikka?

"Kesällä 1944 Kannaksen varavankila evakuoitiin venäläisten suurhyökkäyksen tieltä ensin Miehikkälään ja sitten nykyiseen Lappeenrantaan, Ylämaan Ihakselaan. Vankila lakkautettiin syksyllä 1944. 

Ylämaan Ihakselan kylässä on kaksi yhteensä yli 100 henkilön hautaa. Jatkosodan alussa tyhjiksi jääneille kasarmeille sijoitettiin inkeriläisiä, joista kuoli yli 100. 

Heidän hautojaan on pidetty myöhemmin neuvostovankien hautausmaina. Niillä on neuvostovankien kaltaiset ”obeliskit”."

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Lappeenranta / Virkin salotupa

                                         Willimiehen kesävideo 2014. Paris Hilton "Good time"

Perhana, kun kesä meni jo omalta osaltani. No siis työt ovat alkaneet, mutta ajatukset harhailevat vielä kesäloma-ajassa. Tulihan lomalla reissattua Virossa, Luumäellä, Viipurissa ja Svetogorskissa useastikin sekä tehtyä kaikenlaista hauskaa. Tänä vuonna kerkesin jopa käydä kalassa omassa lammessa ja perskules, eipä tullut vierailtua turhaan, koska melkoinen kyrmyniska ahven tarttui vieheeseeni. Koska kukaan ei usko nykyään mitään ilman valokuvaa, niin tyrkätään kaikkien nähtäväksi kesän vonkale numero 1. 
Ei mikään voittajan ilme....

Koska jotain pitää aina yrittää iltasellakin saada aikaiseksi, että voi leuhkana herätä seuraavaan aamuun, niin yhtenä iltana piipahdin Joutsenon Aholan kylässä Virkin salotuvassa, minkä omistaa Joutsenon kotiseutuyhdistys, mille omistusoikeus siirtyi vuonna 1985. Salotuvan rakennuksiin pääsee sisälle, jos vaivautuu ilmoittamaan asiasta etukäteen, mutta kuten arvaatte, niin minähän piipahdin paikalle ex tempore! Kauniit sisäkuvat karja- ja maatalousesineistä jäivät siis ottamatta, kuten yleensä blogissa sisäkuvien suhteen käy!
Virkin salotupa

Salotupana  paikka on toiminut viimeksi vuonna 1972 ja sen pihapiiriin kuuluu useita rakennuksia. kaikki ne liittyvät kuitenkin pääasiaan eli lehmien kesäiseen paikkaan, missä ne myös lypsettiin ja maidosta tehtiin voita ja piimää. Mielenkiintoinen paikka, mutta vastaavia lienee ympäri Suomen maata, joten mitään ainutkertaista tässä nyt ei taida olla?
Savusauna
Vanha kaivo
Vanha puimakone?
Vanhoja työkaluja


sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Luumäki / Niilo Rusasen muistoristi

                                           Iron Maiden "Sign of the cross"

Luumäen Taavetin eteläpuolelta Haminantien varresta löytyy tällä erää viimenen Luumäen muistomerkki. Helkutin vaikea oli löytää tätäkin, mutta emme valita. Kainaloita myöten ulottuvassa heinikossa punkkeja uhmaten lompsimme paikalle ja löytyihän tuo lopulta. Ihmetyttää vaan näiden muistomerkkien kohtalo...miksei kukaan vaivaudu huolehtimaan niiden ympäristöstä ja kulkureitistä sinne? No nyt ei tarvitse enää kenenkään vaivautua paikan päälle, kun piipahdimme paikan päällä.
Niilo Rusasen muistoristi Haminantien varressa

Ihmeemmin emme tiedä tästä muistomerkistä, emmekä oikeastaan syytä sen pystyttämiseenkään. Joka tapauksessa Olli Rusanen on sen pystyttänyt 7.11.1998 Vapaussodan perinneliiton kanssa. Kyselin kyseiseltä perinneliitolta muistomerkin paikkaa, mutta älkää vaivautuko enää edes vastaamaan, koska löytyihän tuo omin neuvoinkin.
Jalustan teksti piti kaivaa heinikosta esiin

Kyseinen Niilo Rusanen (ilmeisesti sukua pystyttäjälle) sai surmansa 11.4.1918 ja hänet haudattiin Kankaan hautausmaalle 18.5.1918. Sisällissotaan liittyvä juttu tietenkin, mutta missä hän kuoli? Patsaan jalustassa näet lukee seuraava teksti: "Rakkaat lapset ja Linda. Isän matka on kuuleman mukaan Kouvolaan. Jumala kanssanne, Jumala kanssanne. Isä"

lauantai 19. heinäkuuta 2014

Luumäki / Ortodoksihautausmaan muistomerkki

                                              Cemetary "Sweet tragedy"

Muistomerkkiosastoa taas. Vähiin käyvät, mutta vielä riittää, koska Luumäkilehden vanhasta numerosta löysin kuvan tästä muistomerkistä. Ei muuta kuin etsimään, mutta kyllä oli vaikeaa. Parissa paikassa piipahdin ensin metsäretkellä ja lopulta paloi käämit ja siirryin paikalliseen ravintola Kanuunaan. Ei osanneet edes paikalliset neuvoa Willimiestä etsinnöissä. Vaan periksi en aikonut antaa ja lopulta oli taas työvoitto saavutettu eli törmäsin paikalle....no Willilady tuon ensiksi havaitsi, mutta mitäpä tuosta!
Ortodoksihautausmaan muistomerkki pöpelikössä

Kyseessä on vanha venäläinen hautausmaa, joka sijaitsee Taavetin keskusta-alueen läheisyydessä. Minun kommenttina voisi lisätä, että helvetinmoisessa pöheikössä, minne ei johda polkua eikä yksikään viittä opasta satunnaista kulkijaa. Kyseessä on kuitenkin Taavetin linnoituksen rakentamisen aikuinen 1700-luvun loppupuolen hautausmaa, mikä sijaitsee pienen mäen päällä ja sen rinteessä. Nykyisin haudoista on jäljellä ainoastaan pieniä kuoppia ja painanteita, minkä lisäksi aikoinaan alueella sijaitsi paarihuone, mistä on myös jäljellä painanne. Sitä emme valitettavasti jääneet etsimään, vaan poistuimme Jurvalan Tavernaan pihville ja hyvin ansaituille olusille.
Muistolaatta murikan kyljestä

Muistomerkistä emme tiedä sen kummempaa, mutta 1990-luvulla Olli Rusanen toimitti kivenmurikan paikalle, mutta kuka laatan on tehnyt? Sitä emme tiedä....


perjantai 18. heinäkuuta 2014

Lappeenranta / Villalan metodistihautausmaa



                                                               Chris Rea "Heaven"

Joskus vuoden 1926 aikana perustettiin Ylämaan metodistiseurakunta (aiemmin myös Säkkijärven msrk.), joka on ainutlaatuinen osa maamme metodistien historiassa. Syynä seurakunnan perustamiseen lienee ollut suunniteltu seurakuntajako Säkkijärven ja Ylämaan seurakuntiin. Osa erosi kirkosta pitkien kirkkomatkojen takia ja perustivat alueelle metodistiseurakunnan.
Suomen ainoa metodistihautausmaa

Metodistikirkko suostui pyyntöön perustaa uusi seurakunta ja nopeasti jäsenmäärä kasvoi kahteensataan. Metodistit kävivät nopeasti toimeen ja ostivat Villalan kylästä 1,5 hehtaaria maata ja jo 29.5.1927 oma hautausmaa vihittiin käyttöön. Kirkon rakennuspuuhat alkoivat 31.8.1930 kirkon peruskiven muurauksella. Arkkitehti Aspin laatimien piirustusten pohjalta rakennettu kirkko valmistui lopulta talkoovoimin ja 17.9.1933 kirkkoa käytettiin ensi kerran.
Villalan metodistikirkko

Alkuvuosien innostuksen jälkeen jäsenmäärä on tippunut ja sota-aika vei jopa osan seurakunnan alueesta naapurin puolelle. Kaikki tämä ja Ylämaan liittäminen Lappeenrantaan ovat vaikuttaneet seurakunnan toimintaan. Metodistit liittyivät tosin jo 1988 Lappeenrannan metodistiseurakuntaan eli tukea kaivattiin toiminnan ylläpitämiseen. Onneksi näin, koska alueen hautausmaa on ainutlaatuinen Suomessa, vaikka sinne nykyään voidaan haudata jo luterilaisiakin, eikä ainoastaan metodisteja. Ekumenia jyllää Villalassa... 



keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Luumäki / JR 16 muistomerkki

                                           George Varghese "Lost in the wind"

Viime aikoina on jäänyt muistomerkkien esittely melkoisen vähiin, koska uusia ei tunnu löytyvän enää. Jokunen noita on vielä esittelemättä ja sitten alkaakin olla taas joidenkin luontokohteiden vuoro, ellei jotain järisyttävää tapahdu. Itse asiassa viime aikoina on yhä useammin tullut mieleeni uuden blogin aloittaminen ja tämän Willimiehen jättäminen pikkuhiljalleen taka-alalle. No, muutos ei tule olemaan pikainen, mutta jotainhan tässä on tehtävä, kun Etelä-Karjala on koluttu läpeensä eikä mitään uutta enää meinaa ilmestyä.
Keskimmäisessä kivessä on ollut muistolaatta

Joitain ajatuksia minulla on itselläni uuden blogin suhteen, mutta heitänpä pallon teille lukijoille. Mistä paikoista te olisitte kiinnostunut vai onko teillä mielessänne joku yksittäinen aihepiiri, mistä haluaisitte tietää enemmän? Itse reissaisin mielelläni ympäriinsä kuvailemassa, jos idea olisi parempi kuin itseni ja Williladyn kehittelemä ajatus.... nyt voitte vaikuttaa blogin tulevaisuuteen vai joko olette niin tympiintyneitä, että haluaisitte minun lopettavan? Joka tapauksessa nyt otetaan ideoita vastaan. Tyrkkään saman kysymyksen myös tuonne Facebook-sivustollemme, niin voitte kommentoida sitäkin kautta. 
Paikalla kököttänyt puinen sotamies lienee melko huono vartiomies

Tänään vuorossa piti olla II/JR16 muistomerkki talvisotaan lähdön kunniaksi Luumäen Hietamiehen kylästä, mutta pettynys oli melkoinen kun piipahdimme paikalla. Muistolaatta kiven kupeesta oli hävinnyt... Onko asialla ollut joku nuorisovandaali vai onko laatta viety kenties puhdistettavaksi. En todellakaan osaa sanoa! No, koska ei ollut paikalla, niin jäämme odottamaan jos vaikkapa joku rykmentin perinneyhdistys tai vastaava saisi uuden laatan joskus hommattua, niin piipahdamme paikalla.

Rykmentin sotaretkestä voit lukaista tarkemmin täältä, kun taas me jäämme odottelemaan Raimo ja Ilkka Uusiheimalan vuonna 1997 pystyttämän muistomerkin kuntoon laittamista. Harmi, mutta näköjään tällaistakin voi käydä....


Rautjärvi / Niskapietilän museotie


                                                 Chris Rea "Road to hell"

Näitä kuvia ei ollut koskaan tarkoitettu julkaistavaksi, mutta kun ajoittain on ongelmia motivoitua kirjoittamiseen, niin tästä saa lyhyen tarinan minkä jaksan kenties kirjoittaa! Vuorossa on Niskapietilän tie, mikä on osa vanhaa Savonlinna-Viipuri maantietä. Kyseistä kulkutietä on käytetty jo 1600-luvulta lähtien ja nyt siitä on vajaa 20 kilometriä muutettu Tiehallinnon toimesta museotieksi.
Kyltti tien varresta

Museotien reitti kulkee nykyisin Vuoksenniskalta Niskapietilän kylän kautta Rautjärven Miettilään ja se on ollut aikoinaan monesssa käytössä. Niin Ruotsin kuin Venäjän armeijat ovat 1700-luvulla kulkeneet tietä pitkin. Rauhanomaisessa käytöössäkin se on toki ollut ennen tätäkin päivää, koska se on ollut vanha postitie Lappeenrannan ja Savonlinnan välillä 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Nykyisinhän kaikki tien liikenne lienee rauhanomaista? Yhtään hiton kuvaa en tietenkään ottanut itse tiestä, mutta kerrotakoon, että sen varteen palautettu vanhat kiviset kilometritolpat. Omanlainen nähtävyys nekin....
Niskapietiläntien reitti selvinnee tarkemmin tästä kuvasta

sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Imatra / Poika ja kilpikonna

                                          Naapurin mies ja "Urheilu on ihanaa"

Jep, lomaa on viikko jäljellä ja muodot ovat pyöristyneet entisestään, joten nyt on aika ottaa itseään niskasta kiinni. On siis aika aloittaa kuntokuuri ja ravistella ylimääräinen painolasti harteilta. Pitänee siis aloittaa urheiluhommat! Naapurin mies tuskin kerkiää lenkkikaveriksi hääkiireiltään, mutta ainahan sitä voi laittaa Matin biisin soimaan urheillessa, niin rupiaa jotain tapahtumaankin.

Vaan, tarkoitushan oli esitellä uusi kohde lukijoille, joten siirrytään urheiluhuumasta Imatralle. Vuoksenniskantien ja Torikadun risteyksestä löytyy valurautainen Triton, merenjumala Poseidonin poika, joka simpukankuorella rauhoittaa aallot merenkulkijoille. Tritonia olisi muutama päivä takaperin tarvittukin Suomenlahdella, mutta tämä heppu rauhoittaa aaltoja omassa suihkulähteessään. 
Poika ja kilpikonna omassa altaassaan

Imatralla Triton on kilpikonnineen majaillut 1950-luvulta lähtien, mutta patsas voi olla vanhempaakin tuotantoa, koska samanlaisia on valmistettu Ranskassa 1800-luvun loppupuolella. tekijästä ei ole mitään tietoa, mutta lienee sarjavalmisteinen? kapistus päätynyt Imatralle torveaan puhaltelemaan.
Triton ja kilpikonna

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Lappeenranta / Etelä-Karjalan automuseo

                                            Hurriganes "Ridin` Ridin`"

Huoh! Mukava olla taas kotosalla viikon reissaamisen jälkeen. Neljä päivää Viron maalla ja siihen vielä yksi päivä Suomenlahdella Haapasaaressa jättää jälkensä. Tässä voisikin pari päivää vähän huilailla ihan aikuisten oikeasti... Vaan paljon tuota tuli nähtyä reissussa, kuten Pärnun nakuranta, KGB:n vankisellit Tartossa ja siihen päälle vielä yöpyminen ihan hemmetin komeassa aidossa linnassa. No, viimeinenkin yö meni idyllisessä saaristomaisemassa Haapasaaressa, missä ystävät olivat varanneet käyttöömme kokonaisen saaristolaismökin hirsiseinineen. Ihan kelpo loma ja vielä kun kurkaatte tarinan lopusta muutaman kuvan, niin arvaatte mikä oli reissussa parasta!
Etelä-Karjalan automuseo

Tänään ollaan siis autoteemalla liikkeellä ja aloitetaan vähän Viroa lähempää eli Joutsenossa sijaitsevasta Etelä-Karjalan automuseosta. Jokunen viikko takaperin piipahdin kuvailemassa komeita vanhoja autoja ja poikkeuksellisesti valokuvat ovatkin sisätiloista! 

Siirrytäänpä siis museoon ihailemaan komeita autoja. Museon toimintaan voit tutustua tarkemmin täältä.
Vanha Fordson toivottaa pihamaalla kävijät tervetulleiksi
Automuseon yläkerran kavalkadi
Karmann Ghia......kelpaisi minullekin
Vanha Daimler
Tällä kertaa postaus on enempi valokuvia, mutta pakko tähän lopuksi on heittää pieni mainos. Oli nimittäin melko tyyris reissu, joten tuli luvattua linnamajoituksemme toiselle omistajalle Sulo Muldialle mainostaa heidän upeaa linnaansa Laitse Lossia. Oli meinaan aika hulppea paikka ja vielä kun pääsin kokeilemaan omistajan kolmea autoa, niin olinpahan melkoisen otettu ja valmis hivenen mainostamaankin. Kyllä Laitse Loss sen ansaitseekin.... Willimies Tours suosittelee!!!!
Sulo on antanut viimeiset ohjeensa, joten Morgan liikkeelle
MG:llä kurvasimme reittiä Laitse-Ääsmäki-Kullipesa-Laitse!!!!!
Osan matkasta jouduin Williladyn ja Porsche 911 kyytiin
Täytyy sanoa, että kyllä Sulolla on melkoisen hyvä maku autojen suhteen! Toki jos noista saisi valita, niin Morgan oli omaa luokkaansa....

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Lappeenranta / Salpa-linjan erilainen bunkkeri

                                                        Korpiklaani "Tervaskanto"

Kuten edellisen postauksen lopussa tuli luvattua, niin tällä kerralla liikutaan taas Salpa-linjan rakennelmia ihailemassa. No, itse piipahdin paikalla assistentti Juhan kanssa jo muutama päivä vapun jälkeen, joten kuvat ovat vielä ajalta ennen luonnon heräämistä vihreyteen. Toki näistä näkeekin paremmin kuin jos lähtisin paikalle samantien uudelleen kuvaamaan.
Karjalan vaakuna sisäänkäynnin yläpuolella

Sinänsä tässä Rutolan miehistöluolan läheisyydestä löytävässä bunkkerissa ei ole mitään kovinkaan ihmeellistä, mutta bunkkerin katolta löytyvässä konekiväärikuvussa on! Se on näet naamioitu näyttämään puunkannolta ja mikä ihmeellisintä, niin siinä on myös pieniä yksityiskohtiakin....siinä on näet nähtävissä vielä puun kaatokolokin. Joskus ei vaan jaksa kuin ihmetellä näitä kohteita ja niistä löytyviä ihmeellisyyksiä.
Kannoksi naamioitu tähystyskupu
Lähikuva samasta ihmeestä

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Ruokolahti / Myllykosken laavu

                                                    Janne Tulkki "Kahden hengen nuotio"

Huomasin juuri, että tämä olisi jo peräti kuudessadas julkaisu, mutta eipä tässä suuremmin liene syytä juhliin. Koko kesä on ollut tasaisen harmaata ja sateista. Lisäksi edessä häämöttäneet blogin päättäjäisjuhlatkin lykkääntyivät johonkin kauas tulevaisuuteen, moottoripyöräretken keskeytymisen aiheuttamaa pettymystä unohtamatta.
Voiko komiampaa paikkaa nakin paistamiselle olla?

Ilon aiheet on siis olleet melkoisen vähissä, mutta onhan tässä välillä ollut muutama hyväkin hetki. Hyviä hetkiä on ainakin ollut muutama visiitti Williladyn kanssa Ruokolahden Myllykosken laavulle, mistä onkin tullut useiden kuvausretkiemme päätöspaikka. Täällä on ollut ilo paistella makkaraa ja grillailla lihakönttejä, kuten muutaman kerran on tullut tehtyä. Uskaltaisin jopa väittää, että tulemme piipahtamaan paikalla vielä monta kertaa...tosin pitää olla tarkkana, ettei käy kuin männä syksynä. Pimeys näet pääsi yllättämään ja säkkipimeässä mehtässä taapertaminen autolle oli melkoinen haaste. Onneksi selvisimme ehjänä poijes.
Laavun takaa alkaa koskiosuus

Missään nimessä paikka ei ole merkittävä luontokohde, historiallisista arvoista puhumattakaan. Vaan meille tästä on tullut keskeinen paikka. Tosin aika moni muukin on löytänyt tämän laavupaikan omien retkiensä kohteeksi. Samalla voisi ehdottaa teillekin, että käykäähän paikalla. On näet ehdottomasti paras laavupaikka missä olen koskaan käynyt. Ohitse virtaava purokin pitää koskikohdassaan mukavaa taustahälyä, jolloin elämän kiireet ja hässäkät unohtuvat.

Tällaista tällä kertaa ja ensi kerralla siirrymme kaiketi Salpa-linjan kohteisiin!



perjantai 4. heinäkuuta 2014

Ruokolahti / Pronssikautinen kalmisto

                                                      Peer Gunt "Handful of sand"

Tämä nyt on taas melkoisen haastava kohde Ruokolahdella. Lähellä edellisen julkaisuni Hiidenkirnujen paikaa sijaitsee pronssikautinen kalmisto vai sijaitseeko sittenkään? Toukokuun alkupäivinä kun vierailin paikalla, niin osasin perille ainoastaan Museoviraston ylläpitämän Muinaisjäännökset Suomessa kartan avulla. Tuolloin kohde oli nimetty pronssikautiseksi kalmistoksi ja kuinka ollakaan, nyt kun ajattelin kirjoittaa paikasta tarinan, niin kohde on poistunut kyseisestä aviisista. Joka tapauksessa paikalta löytyy useampikin hautakumpu? tai ovatko sitten jotain pellon nurkalle kerättyjä kiviä?
Kaksi kivistä hautakumpua

Lieneekö paikka sitten pronssikautinen vai ei, jää selvittämättä. Itse ainakin uskon paikan sellainen olevan ja siksi kyseisen kohteen myös julkaisen. Pronssikaudesta sen sijaan saatte lukea itsenäisesti lisää täältä. 
Sammal on peittänyt hautakummun