keskiviikko 23. toukokuuta 2012

Lappeenranta / Rikkihappotehdas*



Keskellä Lappeenrannan Pallonlahtea seisoo omituisen näköinen torni. Monet ovat ihmetelleet sen salaisuutta, kuten minäkin aikoinani. Nyt lienee kohtuullista kertoa asiasta muillekin, että asia valkenee.
Kyseessä on Lappeenrannan rikkihappotehtaaseen liittyvä rakennelma. Se vaikuttaa puusta tehdyltä, mutta etsiessäni viime talvena sieltä geokätköä, se paljastuikin betoniseksi rakennelmaksi. Kyseinen torni liittyi tehtaalle laivalla tuotaviin rikkikiisulasteihin. Laiva purettiin keskellä lahtea ja kuljetettiin ilmarataa pitkin tehtaaseen, missä kuormat purettiin varastoon. Tehtävä ei kuulemma ollut mikään helppo ja työtehtävässä vaihtuikin tekijät useasti.

Rikkikiisun purkaustorni keskellä Pallonlahtea

Tänne kuormat tulivat tornista ilmarataa pitkin


Rikkihappotehdas perustettiin Pallon kaupunginosaan 1920-luvun alussa tuottamaan rikkihappoa, mistä pystyttiin jatkojalostamaan maanviljelykseen soveltuvia lannoitteita sekä maanpuolustuksen tarpeisiin ruutia. Ensimmäiset rikkihapot valmistettiin 22.8.1922 ja vuosituotanto oli n. 20000 tonnia vuodessa. Viime sotien aikana tehdas olikin tärkeässä asemassa maamme räjähdysainetuotannolle. Lieneekö siitä osittain johtunut Lappeenrannan suuret ilmapommitukset talvi- ja jatkosodan aikana? Nykyään tehdasta ei enää ole, mutta Lappeenrannan rikkihappotehdas on yksi osa nykyisen pörssiyhtiö Kemiran alkuvaihetta. Kemira OY:n historian voit lukea täältä.
Tehdas lopetti toiminnan 1960-luvun loppupuolella(tarkka aika ?) ja osa tehtaan rakennuksista purettiin. Kuitenkin monet tehtaan rakennukset ovat löytäneet uutta käyttöä, koska alueella on nyt etelä-Karjalan aikuisopiston tiloja. Monet nimittävät alueen koulutiloja ”Pallon yliopistoksi”. Täällä kouluttautuviin  opiskelijoihin sopii hyvin termi rikkiviisaat!

Rikkihappotehtaan konttori

Muistolaatta konttorin seinässä

Liittyy ilmeisesti Lappeenrannan yliopiston alkuvaiheisiin. Apua tähän kuitenkin tavitaan!


Ihan hienoa, että nämä vanhat teollisuusrakennukset on hyödynnetty, eikä niiden kohtalo ole ollut sama kuin monen muun vanhan rakennuksen. Willimies kannattaa kierrättämistä myös rakennuksissa. muuten, tehtaan vieressä vanhan Happotien varressa on muutama asuintalo, jotka ovat olleet tehtaan omistuksessa. Upeita ovat nämä peruskorjatut puutalot, mutta en kehdannut ottaa niistä kuvia, koska kevättyöt näyttivät olevan käynnissä joka pihassa. Käykää kurkkaamassa ne itse.

Päivitys 17.10.2015

Jouduin tällä viikolla pieneen kärhämään paikallisen ilmaisjakelulehden kanssa, mutta nyt olen leppynyt. Mukavaa, että asia selvisi tuon rikkihappotehtaan kuljettimen osalta, vaikka olinkin oikeassa. No pääasia, että historiallinen totuus tuli ilmi ja olipahan itselleni hyvä opetus, että kaikkien lehtiniilojen kanssa ei kannata puuhastella. Olisihan tuo toki ollut mukavaa, jos olisi maininnut nimeni myöskin lopullisessa kirjoituksessaan. Tätä kirjoittaessa en toki vielä tiedä, vaikka paperiversiossa asia olisikin korjattu, koska annoin nettiuutisen pohjalta kitkerää palautetta.

Onneksi erään yksityishenkilön kirjahyllystä löytyi Eeva Seppälän kirja "Leipää ja ruutia" Kemira Oy 1920-1945. Täältä löytyi totuus kiistaamme. 

Koska en jaksa nyt kirjoitella muuta kuin tuon lähteen, mistä totuus löytyy, niin käykääpä lukaisemassa lopullinen totuus paikallisesta Lappeenrannan uutisista. Korostan, että kyseinen aviisi ei ole käyttämäni lähde, vaan edellä mainittu kirja ;). Artikkeli löytyy täältä.

3 kommenttia:

  1. Tuo halli, siis toinen kuva tuolla toimii nykyisin puuveneiden säilytyspaikkana.

    VastaaPoista
  2. Tuohon viimeiseen kuvaan liittyen:

    "Ensimmäisen kerran ylioppilaskunta kokoontui virallisesti syyskuun 25. päivä 1969 kello 18.15 Satamapaviljongin luentosalissa. Likimäärin kaikki tekniikan ylioppilaista olivat paikalla. Kokouksesta ilmoitti rehtori Immonen sitä edeltäneen luennon alussa - siis puolitoista tuntia ennen kokouksen alkua.Myöhemmin tämä kokoonkutsumistapa herätti närkästystä, etenkin helsinkiläisten ylioppilaspoliitikkojen keskuudessa. Ensimmäisessä ylioppilaskunnan kokouksessa puheenjohtajana oli LTKK:n rehtori Viljo Immonen ja sihteerinä va. korkeakoulusihteeri Arto Oikkonen. "

    http://www.ltky.fi/content/1-luku-organisaation-kehittyminen

    VastaaPoista
  3. LTKK aloitti ilman omia tiloja ja oli hajasijoitettuna ympäri kaupunkia. Teekkarit kävivät 20-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1989 laittamassa muistolaatat ainakin Satamapaviljongille, Tykin koululle, VPK:n talolle, Rikkihappotehtaalle, Sosiaalitoimistolle ja Teknilliselle oppilaitokselle.

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita