Tämä postaus liittyy eiliseen kohteeseen. Lappeen kirkon
valmistuttua v.1794 tarjoutui kirkon rakennuttaja rakentamaan myös
kellotapulin. Tämä hanke jäi silloin toteutumatta rahanpuutteen vuoksi. Kirkon
kellot sijoitettiin pääoven edessä olevaan väliaikaisen kellotornirakennelmaan.
Tämän rakennelman lahottua se korvattiin uudemmalla väliaikaisella
rakennelmalla, mikä sijoitettiin lähemmäksi mäen huippua.
Nykyinen kellotapuli päätettiin lopulta rakentaa Lappeen
kirkon vieressä sijaitsevalla pienelle mäenkukkulalle. Kellotapuli valmistui
vuonna 1854, mutta viimeistelytyö eli vuorilaudoitus tehtiin vasta pari vuotta
myöhemmin, koska hirsikehikon piti ensin antaa painua.
Kellotapuli on Suomen indentetin konttorin suunitelema ja
alkuperäisistä piirustuksista löytyy saksalaissyntyisen arkkitehdin
Ernst.B.Lohrmannin nimi. Rakennus edustaa uusgoottilaista tyyliä taivasta
tavoittelevine torneineen ja suippokaarisine ikkunoineen. Itseasiassa
kellotapuli on ainoa uusgoottilaista tyylisuuntaa edustava rakennus, mikä
Lappeenrannassa on jäljellä. Lappeen kirkkohan edusti samaa suuntausta
1880-luvulla tehdyn remontin jälkeen. Molemmat rakennukset olivat aina vuoteen
1929 asti uusgoottilaisia, mutta kirkko palautettiin alkuperäiseen malliinsa
viimeisessä suuressa muutostyössä.
Lappeen kirkon kellotapuli |
Onneksi kellotapuliin ei puututtu ja nyt se muodostaakin
merkittävän lisän kaupunkimme moni-ilmeikkäässä rakennuskannassa. Siinä kohtaa
viehättävällä tavalla tiilistä tehty alaosa
ja puinen torniosa. Aluksi suunnitteilla oli kokonaan tiilinen kellotapuli,
mutta sen kustannukset olisivat nousseet liian korkeiksi vahvemman perustuksen
takia. Itse asiassa nykyinen kellotapuli on mielestäni yksi kaupunkimme kauneimpia
rakennuksia, jos niitä pitäisi lähteä laittamaan paremmuusjärjestykseen.
Tähän lopuksi vielä pienet kehut Lappeen seurakunnan
toiminnasta. Vielä muutama vuosi takaperin kellotapuli oli avoinna yleisölle,
koska sen yläosassa pidettiin kahvilaa. Valitettavasti en tullut itse käyneeksi
kaffella tornin huipulla. Nyt jos olisi tilaisuus, niin olisin ensimmäisenä
oven kahvassa roikkumassa. Kyseistä mahdollisuutta ei nimittäin tietääkseni ole
missään muualla. Hyvä me ja karjalainen kekseliäisyys!
Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon kellotapuli on kallellaan. Ei se niin paljon ole kuin Pisan torni joka on 57 metrinen ja vajaat 4 metriä kallellaan. Tämä on karkeasti arvioiden vielä selvästi alle metrin. Milloinkahan siitä saadaan matkailunähtävyys tässäkin mielessä?
VastaaPoista