Kaukola / Lehmälahden kivet

Pilvipalvelun tyhjentäminen jatkuu. Luvassa siis melkoisen yhdentekevä kohde, mutta koska kuvia on , niin jakoonhan ne laitetaan. Käsitäämättömän monissa paikoissa sitä on näköjään tullut retkillä piipahdettua! 

Kaukolan pitäjän Kaarlahden alue on tänäkin päivänä kytköksissä Pietarin kaupunkiin ja sinne ajetaan vuosittain täältä valtavat tonnimäärät graniittia eri muodoissa. Maaperähän muuttuu Karjalan kannaksen puolivälissä, joten kaupungin laajentuminen vaatii kiveä eri muodoissa valtavat määrät. Mikään ei siis ole muuttunut 1800-luvulta.

Lehmälahden kivet odottavat noutajaansa

Laatokan rannalla sijaitsevasta Lehmälahdesta vietiin graniittia jo 1800-luvun aikana Pietarin rakennuksiin ja niiden alle. Suolle rakennettu miljoonakaupunki ei yksinkertaisesti selviä ilman kiveä ja sitä tuotiin jo aikoinaan, mistä sitä oli saatavana. Kaikkihan tietävät että Virolahdelta Pyterlahden louhokselta vietiin massiivisia kivenjärkäleitä Pietariin, mutta tietysti muualtakin.

Halkaisukohta on vielä näkyvissä

Liekö tarkoitettu jonkin rakennuksen perustuksiin...

Näin myös Lehmälahdelta, missä on tuon ajan jäänteitä vielä nähtävänä. Isot kuutioiksi hakatut lohkareet ovat jääneet muistoksi alueelta aikoinaan kuuluneesta kilkutuksesta. Miksihän työ jäi aikoinaan kesken?

Kaukola / 1918 sankaripatsas*

Kaukolan viimeinen kohde on vuoden 1918 voittajapuolen pystyttämä sankaripatsas. Tämä harmaagraniittinen naishahmoa esittävä patsas on Ilmari Wirkkalan suunnittelema, joka tuohon aikaan oli töissä Oy Granit-nimisessä firmassa. Patsas pystytettiin paikalleen elokuussa 1921 arvatenkin suurin juhlallisuuksin. 

Kaukolan 1918 sankaripatsas

Patsaan nainen on polvillaan korkean jalustan päällä ja hänellä on käsissään seppele. Jalustassa luki ja lukee edelleenkin reksti: " Kiitollisuuden muistoksi isänmaan eestä henkensä uhranneille". Muistomerkin lisäksi patsaan molemmille puolille on sijoitettu kivisiä nimilaattoja, joihin on kirjattu sisällissodassa menehtyneiden valkoisten nimet. Näissä muistokirjoituksissa on yhteensä 19 kaukolalaisen nimet.

Patsaan jalustan kaiverrus

Suomalaisten palatessa Kaukolaan jatkosodan alussa, löytyi patsas jalustaltaan tiputettuna. Tuho ei jäänyt tähän vaan neuvostovallan aikana patsas oli haudattu maahan jalustoineen. Vasta 1990-luvulla jalusta ja nimilaatat löytyivät maan alta ja ne asetettiin paikalleen. Samassa yhteydessä jalustaan kiinnitettiin muistolaatta, mihin oli merkitty kaikkien talvi- ja jatkosodan kaukolalaisten sankarivainajien nimet. Valitettavasti laatta on nyt kateissa. Patsas kunnostettiin ja nimilaatat asetettiin paikalleen vanhan valokuvan mukaisesti vuonna 1992.

Valitettavasti kuva edestä on lievästi tärähtänyt, kuten kuvaajakin

Päivitys 15.8.2019
Kävin vajaa pari viikkoa takaperin Kaukolassa, joten uusia kuvia

Sankareiden nimilaatat ovat tallella

Kaukola / Kaukolan sankarihaudat*

Kaukola on melkoisen pieni paikkakunta nykyisin ja sinne on haastavaa päästä kelirikkoaikana. Ehkä juuri sen takia alue onkin melkoisen ränsistynyt ja vanhat merkit Suomen ajasta vähissä. Jotain kuitenkin löytyy vielä hautausmaalta, kun siellä vaivautuu kuljeksimaan. 

Puinen risti keskellä hauta-aitauksia kertoo Kaukolan sankarihautausmaan paikan

Yksi kohde joka sieltä löytyy on sankarihautausmaa, joka on merkitty pienellä puuristillä ja siihen kiinnitetyllä laatalla vuonna 1995. Kyseiselle paikalle on haudattu niin talvi- kuin jatkosodankin sankarivainajat, mutta ympärille on haudattu vuosikymmenien ajan venäläisiä, joten ristin ympärille tehty aitaus on todella pieni. Hyvä että löytyy edes se!

Kaukolan sankarihaudat

Muistolaatta maalittoman ristin kyljessä

Muutenkin sankarihautojen risti kaipaisi uutta maalipintaa ja kerran jo mietinkin lähteväni paikan päälle maalaamaan sen, mutta onneksi tulin järkiini.... ainakin etukäteen olisi pitänyt varmistaa pystyttäjältä lupa kyseiseen toimenpiteeseen. Toivottavasti joku ottaa asian hoitaakseen, vaikka minä en sitä tehnytkään...

Hautausmaa näytti ankealta toukokuussa 2017

Kaukolan kirkon torni oli hyvä kuvauspaikka

Yksi harvoista suomalaisista hautakivistä kukin koristeltuna

Kirkon tornista löytyi muutama tosi vanha metallinen hautaristi

Muuten hautausmaalta löytyy vielä jonkin verran suomalaisia hautakiviä, mutta aika vähissä ne ovat. Mihin lie kadonneet? 

En tiedä kuka tämän on pystyttänyt, mutta lienee Kaukolan hautausmaan muistokivi

Päivitys 15.8.2019
Willimies piipahti Ladyn kanssa Kaukolassa vajaa pari viikkoa takaperin, joten reissun uudet kuvat Kaukolasta. Olkaa hyvät

Kaukolan sankarihaudat kaipaisivat hoitoa

Näkyy vähän selvemmin kuin alkuperäinen kuva

Kaukola / Kaukolan kirkko*

Laatokan länsirannalla Käkisalmesta luoteeseen sijaitseva Kaukola mainitaan vanhoissa lähteissä Räisälään kuuluvana kyläpahasena. Kirkollisesta elämästä tiedetään sen verran, että se kuului Räisälän kappeliin vuodesta 1693 ja siirrettiin Käkisalmen kappeliksi 1849. Itsenäisenä seurakuntana Kaukola aloitti 1869, mutta vasta vuonna 1896 se sai ensimmäisen vakituisen kirkkoherran Karl Olinin. 

Kaukolan kirkko

Seurakunta ilman kirkkoa ei ole mitään, joten Kaukolassakin on ollut monta luterilaista kirkkoa. Ensimmäinen niistä valmistui 1640-luvulla ja se korjattiin 1692. Ison vihan aikana kirkko varioitui ja uusi kirkko tehtiinkin 1751. Ilmeisesti kirkonmenot pidettiin entisessä kirkossa uuden valmistumiseen asti. Tämä kirkko ilmeisesti tuhoutui tulipalossa ja kolmannen kirkon rakentaminen alkoi jo 1770-luvulla. Valmiiksi se saatiin 1779. Tätä Eskil Colleniuksen tekemää kirkkoa käytettiin aina vuoteen 1932, jolloin juhannuksena mielisairas sytytti kirkon palamaan. Oli taas aika tehdä uusi kirkko Kaukolaan.

Kirkko on tien varrella

Vahingosta viisastuneena kaukolalaiset päättivät rakentaa uuden kirkon tiilistä. Eipähän palaisi yhtä helposti kuin puukirkko. Piirustukset tilattiin P.Björkilta ja kirkko olikin valmis käyttöönotettavaksi jo 1933. Rakentaminen tapahtui nopeasti ja niinpä tämä tornillinen pitkäkirkko oli valmis. Hiukan keskenhän se oli vielä talvisodan alkaessakin, koska tilattuja urkuja ei keritty asentaa paikalleen. Niiden myöhemmästä kohtalosta en tiedä.

Kaukolan kirkko on rapattu valkoiseksi ja remontin alla

Talvisodasta Kaukolan kirkko selvisi ilman naarmuakaan, mutta kun alueelle palattiin 1941, niin alueen tuho paljastui. Kirkontornin yläosa oli purettu, penkit kadonneet ja lattiakin purettu kokonaan. Mikä lie ollut syy venäläisten tihutöihin? Joka tapauksessa vahingot olivat niin suuret, ettei jatkosodan aikana korjauksia keritty tehdä ollenkaan. Niinpä kirkko jäi sellaisenaan uudestaan venäläisten haltuun. 

Kaukolan nykyinen alttari

Sanankuulijoita ei liene tungokseen asti

Sodan jälkeen kirkkoa käytettiin karjasuojana ja varastona. Venäläiseen tapaan kirkkoa ei myöskään huollettu, joten katto romahti ja puurakenteet tuhoutuivat. Vasta kun tuho oli lähes lopullinen, niin päätös kirkon muuttamisesta nuorisotilaksi tuli. Tuolloin vuosi oli 1988. Kirkko sai uuden katon katon ja ikkunat, sekä sitä kunnostettiin muutenkin. 

Kirkko koki uuden renesanssin, koska paikalle ilmaantuneet entiset kaukolalaiset pitivät kirkossa jumalanpalveluksen 1992. Nykyisin kirkko kuuluu Inkerin luterilaisen kirkon alaisuuteen, joka on yrittänyt saada kirkon omaan käyttöönsä perustamalleen Kaukolan seurakunnalle. 

Päivitys 14.8.2019
Willimies kävi Kaukolassa elokuun alussa, joten lisäsin vanhaan tarinaan uusia kuvia.

Kirkon seinästä löytyi infotaulu

Vihreä Suzuki näyttää melko pieneltä

Kirkko hautausmaalta kuvattuna

Toinenkin laatta löytyi

Pihamaalla kasvaa kukkia