Tänään ollaan hartaissa tunnelmissa. Esittelyvuorossa on Lappeenrannan
keskustassa sijaitseva Lappeen seurakunnan Marian kirkko. Tämän kirkon ovista on Willimieskin astellut
sisään useasti. Yleensä kyseessä on ollut jonkin sortin pukujuhla, joita inhoan
yli kaiken. Olen aina leikilläni sanonut, että viihdyn paremmin haalarit kuin
puku päällä. Tai eihän tuota tarvitse kierrellä, koska tottahan se on.
Marian kirkkoon liittyy varmasti lukemattomia
mielenkiintoisia tarinoita, mutta aloitetaan kirkon historiasta. Ensimmäinen
Lappeen kirkko sijaitsi Kauskilan kylässä. Tarinan kirkosta ja kuvan alkuperäisen kirkon löydöistä näet täältä. Alueella on suoritettu arkeologisia
kaivauksia ja kirkon ajankohdaksi on paljastunut n. 1400-luku. Sieltä kirkko
siirtyi uuteen pitäjän keskukseen eli Lappeenrannan linnoituksen alueelle. Linnoituksessa sijaitsi kaikkiaan kolme kirkkoa, joista viimeinen paloi maan tasalle vuonna1790.
Tämän jälkeen linnoitusalueelle ei enää annettu
paloturvallisuussyistä rakentaa kirkkoa. Uudeksi paikaksi valittiin
Myllykukkula, joka oli täysin asumatonta aluetta vielä 1790-luvulla. Kaupungin
laajenemisen takia kirkko on nyt kaupungin keskustassa.
Rakennustöitä johtamaan valittiin Savitaipaleelta kotoisin
oleva Juhana Salonen. Hän aloittikin työt välittömästi Lemin kirkon
valmistumisen jälkeen vuonna 1792. Rakennuksen rakentaminen oli alueen
väestölle valtava ponnistus, koska rakennustyyliksi valittiin ns. kahtamoinen.
Kyseessä on ristikirkosta ”parannettu” versio, jolloin näkyvyys koko kirkosta
alttarille on esteetön. Kyseisiä kahtamoisia on rakennettu ainoastaan kahdeksan
kappaletta ja ainut säilynyt on Lappeenrannan Marian kirkko. Kyseistä kirkko on
mm. professori Wickberg kuvannut sanoin: ”suomalaisten kenties omintakeisin
panos rakennustaiteen alalla”.
Lappeen Marian kirkko |
Kirkko otettiin käyttöön keskeneräisenä 21.6.1794 ja sai
nimen Marian kirkko, koska edellinenkin oli ollut samanniminen. Ensimmäinen
korjaus tehtiin jo 1830-luvun loppupuolella, jolloin kirkko sai ulkolaudoituksen
ja se maalattiin. Sisätilat maalattiin myös ja kulkureitit yläparville
muutettiin eteisiin.
Seuraava remontti tehtiin 1880-luvulla, jolloin kirkko
muutettiin ajanhengen mukaisesti uusgoottilaiseen tyyliin. Kirkko sai myös
ensimmäistä kertaa kattopellit aiemman paanukaton tilalle. Samalla myös kirkon
ympärillä ollut kiviaita purettiin ja kivet käytettiin Vanhan hautausmaan aitaan.
Tämän remontin jälkeen kirkko poikkesi huomattavasti alkuperäisestä ja
nykyisestäkin asustaan. Valokuvia remonttien jälkeisestä ulkomuodosta voit katsoa täältä.
Seuraava suurempi remontti tehtiin vasta 1920-luvun
loppupuolella, jolloin arkkitehti Juhani Viisteen johdolla kirkko palautettiin
alkuperäiseen asuunsa. Kirkko seisoo omalla paikallaan ylväänä tänä päivänäkin,
vaikka jotkut typerät idiootit yrittivät sytyttää kirkon palamaan yhtenä
tammikuisena viikonloppuna muutama vuosi sitten. Willimiehen mielestä
tällaisille juipeille on vain yksi oikea rangaistus. Laitanpa kuvan
rangaistuksesta tuohon alle, koska sellainenkin on Lappeen kirkon seinustalla
ollut. Saisi olla vieläkin!
Willimies suorittamassa häpeärangaistusta |
Päivitys: Kyläkosken Kaisa, joka ylläpitää blogia nimeltä Sukututkijan loppuvuosi, ilmoitteli taannoin valokuvista vanhasta Lappeenrannasta. Kuvat ovat ovat vuodelta 1898 ja ne on ottanut hollantilainen Henry Pauw van Wieldrecht. Valokuvat löytyvät täältä. Selaamalla tuota Kaisan kokoamaa valokuva-arkistoa, löytänet myös kuvia naapurikaupunki Imatralta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita