Lappeenranta / Taivaan valoa äideille

Hyvää äitienpäivää! Erityisonnittelut tietysti omalle äidilleni sekä Willimiehen poikien äiteelle, jotka molemmat lukevat näitä postauksia, tai niin ainakin väittävät. Mistä tuon nyt varmasti tietäisi, mutta hällä väliä! Kukkia on tulossa, kunhan tässä keritään. Ehkä tähän kohtaan voi laittaa odotusaikaa lievittämään äitienpäivän videotervehdyksen.

Tänään äitienpäivän kunniaksi esittelyvuorossa Lauritsalan seurakunnan kirkko ”Taivaan valo”, mistä Willimiehellä on lukuisia omakohtaisia muistoja. Itsekin Lauritsalan seurakuntaan kuuluneena, pääsin viikon Rapattilassa vietetyn leirijakson jälkeen Taivaan valossa ripille. Taisi olla kesä 1980 tai 1981, kuka noin vanhoja jaksaa muistella? Ripille pääsy on tosin jäänyt paremmin mieleen lahjaksi saamieni rahojen takia. Ripille pääsyä seuranneena päivänä vaihdoin lahjakortit rahaksi ja syöksyin ostamaan silloisen suosikkiyhtyeeni Maukka Perusjätkän C-kasetin. ”Säpinää” albumia tulikin sitten kyseisenä kesänä kuunneltua Hyötiön kallioilla poikalössillä kyllästymiseen asti.

Seuraavan kerran olin tekemisissä Lauritsalan seurakunnan kanssa, kun pidin poikakerhoa joskus rippikoulun jälkeisinä vuosina. Vaikka pidin kerhoa Kaukaalla montun kupeessa, niin kerhonohjaajien kokoukset ja muut yhteiset tapahtumat pidettiin kirkon naapurissa sijaitsevassa seurakuntakodilla. Seurakuntakotia en kuvannut kiinteistön remontin takia, koska se oli ympäröity aidalla. Poikakerhovuosilta on säilynyt monta ystävyyssuhdetta ja ne taisivatkin olla ihan hyviä aikoja?

Myöhemmin sitten 1990-luvun alussa asustelin Lauritsalassa Itsenäisyydenkadulla. Silloin juolahti oudosti mieleen, että naimisiinhan tässä olisi päästävä. No yhteyttä seurakuntaan ja niin sitä kesällä 1995 tuli astuttua aviosäätyyn kyseisessä kirkossa. No sekin on nyt vain muisto, mutta vastaisuuden varalta olen pyyhkinyt pois omalta kovalevyltäni sanan ”tahdon”. Kaikkea voi kuulemma kokeilla kerran, joten tämäkin hurmio on tullut koettua.

Lienee jo aika lopettaa jaarittelu ja siirtyä asiaan. Kirkon suunnitteli arkkitehtikilpailun vuonna 1958 voittanut arkkitehti Toivo Korhonen. Kirkko valmistui lopulta vasta vuonna 1969 ja on nimeltään ”Taivaan valo”. Paikalliset kutsuvat sitä hyppyrimäeksi, mikä kuvaakin hyvin tämän rakennuksen ulkomuotoa. Rakennus pohjautuu suorakulmaiseen pohjaratkaisuun ja kohoaa 47 metrin korkeuteen. Melkoinen kolossi. Willimiestä viisaammat neuvoivat kertomaan lukijoille, että kirkko edustaa 1950-luvun ekspressiivistä funktionalismia. Mitä se sitten tarkoittaa? Suosittelen googlaamista!

Lauritsalan kirkko "Taivaan valo". Rakennustyömaalle en mahtanut mitään...sorry

Lauritsalan seurakunnan oma historia on erikoinen. Sen alkujuuret ovat Saimaan kanavan rakentamisessa 1800-luvulla. Lappeen seurakunta, mihin alue silloin kuului, ei halunnut/katsonut tarkoituksenmukaiseksi tarjota kanavatyömaalle saapuneelle kirjavalle työväestölle seurakuntapalveluita. Niinpä perustettiin ns.kanavaseurakunta, jonka tehtävä oli vankien ja muiden työmiesten sielunhoito sekä jumalanpalvelukset. Lauritsalan alueella oli silloin myös pieni kirkko, mutta sen sijainti on hävinnyt tiedoista ja muistoista.

”Kanavapapin” viran ensimmäinen hoitaja oli Gregorius Monell ja hänen työtään jatkoi Erik Kristian Relander. Kyseessä on Suomen toisen presidentin Lauri Kristian ”reissu Lasse” Relanderin isoisä. Kanavaseurakunta lakkautettiin kun urakka oli valmis. Tällöin lauritsalaisten omaksi kirkoksi tuli taas Lappeen kirkko, kunnes vuonna 1932 Lauritsalan kauppala perustettiin. Tällöin ei vielä omaa seurakuntaa perustettu, vaan vasta 1950. Ennen ”Taivaan valon” valmistumista seurakunta kokoontui viereisellä tontilla sijainneelta seurakuntatalolta. Se on nyt jo purettu ja paikalla on betoninen seurakuntakoti, minkä seinässä on muistolaatta vanhasta kirkosta.

Muistolaatta seurakuntakodin seinässä

PS. Willimiehen jäljillä blogi löytyy nyt myös Facebookista. Käy tykkäämässä ja olet ajanhermolla missä Willimies poikineen milloinkin liikkuu. Sivuilla esittelen myös itselleni outoja kohteita, joihin kuka tahansa asiasta tietäväinen voi käydä kommentoimassa. Tietenkin kaikki muutkin vihjeet ovat kullanarvoisia, kunhan ne sijaitsevat Lappeenrannan rajojen sisäpuolella. No todella kiinnostavat lähipitäjissäkin saattaa myöhemmässä vaiheessa tulla julkaistuiksi....ehkä.

Lopuksi vielä hyvää äitienpäivää kaikille äityleille ja toivottavasti saitte aamusufeet vuoteeseen tarjoiltuna!