Huomasin juuri, että tämä olisi jo peräti kuudessadas julkaisu, mutta eipä tässä suuremmin liene syytä juhliin. Koko kesä on ollut tasaisen harmaata ja sateista. Lisäksi edessä häämöttäneet blogin päättäjäisjuhlatkin lykkääntyivät johonkin kauas tulevaisuuteen, moottoripyöräretken keskeytymisen aiheuttamaa pettymystä unohtamatta.
 |
| Voiko komiampaa paikkaa nakin paistamiselle olla? |
Ilon aiheet on siis olleet melkoisen vähissä, mutta onhan tässä välillä ollut muutama hyväkin hetki. Hyviä hetkiä on ainakin ollut muutama visiitti Williladyn kanssa Ruokolahden Myllykosken laavulle, mistä onkin tullut useiden kuvausretkiemme päätöspaikka. Täällä on ollut ilo paistella makkaraa ja grillailla lihakönttejä, kuten muutaman kerran on tullut tehtyä. Uskaltaisin jopa väittää, että tulemme piipahtamaan paikalla vielä monta kertaa...tosin pitää olla tarkkana, ettei käy kuin männä syksynä. Pimeys näet pääsi yllättämään ja säkkipimeässä mehtässä taapertaminen autolle oli melkoinen haaste. Onneksi selvisimme ehjänä poijes.
 |
| Laavun takaa alkaa koskiosuus |
Missään nimessä paikka ei ole merkittävä luontokohde, historiallisista arvoista puhumattakaan. Vaan meille tästä on tullut keskeinen paikka. Tosin aika moni muukin on löytänyt tämän laavupaikan omien retkiensä kohteeksi. Samalla voisi ehdottaa teillekin, että käykäähän paikalla. On näet ehdottomasti paras laavupaikka missä olen koskaan käynyt. Ohitse virtaava purokin pitää koskikohdassaan mukavaa taustahälyä, jolloin elämän kiireet ja hässäkät unohtuvat.
Tällaista tällä kertaa ja ensi kerralla siirrymme kaiketi Salpa-linjan kohteisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita