Sortavala on kaupunki, jonne tieni eivät kovin ahkerasti ole vieneet. Muistaakseni olen käynyt kaupungissa ainoastaan kahdesti, joista viimeisin viime vuoden lokakuussa. Sen sijaan blogini palkaton assistentti Pirhonen vierailee kaupungissa useasti. Koska olemme nyt kuvanneet samaa kohdetta assistentin kanssa, niin tämän tarinan kuvat jomman kumman ottamia tai sitten julkaisen molempien ottamia. En tiedä, mutta eipä tuo asia Ilkankaan mielestä taida olla ongelma?
 |
| Ensimmäiset sankarivainajat haudattiin 15.8.1941 (SA-kuva) |
 |
| Vuonna 1943 alue näytti tältä (SA-kuva) |
 |
| Viimeiset jäähyväiset ennen lähtöä (SA-kuva) |
Tällä kertaa esittelyvuorossa on Sortavalan sankarihautojen muistomerkki lähellä kaupungin ydinkeskustaa. Vanhoja valokuvia paikasta löytyy SA-kuvista, joiden mukaan ensimmäiset sankarivainajat olisi haudattu talvisodan aikana palaneen kirkon läheisyyteen. Sodan aikana hautauksia tuli lisää ja hautojen keskelle pystytettiin valkoinen puinen risti. Lopulta ennen lähtöä syyskuussa 1944 sankarihautausmaalle oli haudattu yhteensä 452 sankarivainajaa. Sortavala antoi todellakin oman osansa viime sotiin!
 |
| Nykyisin alue on nurmikenttää, jonka takaosassa on muistomerkki sankarivainajille |
Sodan jälkeisistä ajoista en osaa kertoa sen kummempaa kuin että puuristit ovat kadonneet ja alue on säilynyt puistoalueena. Onneksi sen päälle ei ole rakennettu mitään betonista monumenttia, koska muuten alue olisi menettänyt oman identiteettinsä. Vihdoin ajat muuttuivat ja suomalaiset pääsivät vierailemaan alueella ja nopeasti virisi ajatus sankarihautausmaan merkitsemisestä muistomerkillä, mutta ilman valkoisia puisia ristejä, mitkä on ainakin Lumivaaran hautausmaalle palautettu.
 |
| Jaatisen muistomerkille on tuotu seppele Suomesta |
Paikalle sen sijaan hankittiin iso harmaagraniittinen risti, minkä suunnitteli ja toteutti Toivo Jaatinen. Sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuus oli 24.7.1993 rovastien Alpo Hukan ja Erkki Piirosen toimesta. Tämän jälkeen Kristianstad - Sortavala säätiön puheenjohtaja varatuomari Reino Auvinen piti luovutuspuheen ja lopuksi muurasi patsaan jalustaan kuparilieriön, jossa oli kaikkien alueelle haudattujen nimet.
 |
| Suomi on selkeästi esillä Sortavalan katukuvassa ja sankarihaudoilla tänäkin päivänä |
Paljastamistilaisuuteen oli kokoontunut liki 300 suomalaista ja yli parituhatta sortavalaista, jotka kunnioittivat vainajien muistoa. Lopulta tuolloinen Sortavalan kaupunginjohtaja Valeri Varja otti alueen kaupungin hoidettaviksi yhteistyön merkeissä.
Ilmeisesti muistomerkkiin on myöhemmin lisätty musta graniittilaatta, mihin on kirjoitettu suomeksi ja venäjäksi täsmälleen sama teksti, minkä voitte kuunnella assistentti Pirhosen ottamasta videonpätkästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita