Säkkijärvellä oli aikoinaan kolme hautausmaata, joista kirkon ympärillä olleen kirkkomaan muistomerkkeineen olenkin jo esitellyt. Nyt on aika siirtyä Säkkijärven valtatien eteläpuolella sijaitsevalle Vanhalle hautausmaalle, minne ei enää ennen sotia haudattu vainajia. Sen sijaan reilun kilometrin päässä sijaitseva Kokkomäen hautausmaa oli paikka, minne vainajat tuolloin haudattiin. Alue on ollut viime sodista lähtien venäläisten hautausmaana ja olen kuullut, ettei alueelta löytyisi enää suomalaisia hautakiviä. Ensi kesänä aion vierailla paikan päällä tutustumassa tuohon paikkaan. Nyt olen vain ajanut siitä autolla ohitse, koska olen uskonut ettei sieltä löydy jälkiä suomalaisuudesta!
Vaan palataanpa Vaalimaan ja Viipurin välisen valtatien varteen entiselle Vanhalle hautausmaalle. Täältä löytyy muutama mielenkiintoinen paikka, joista esittelen ensiksi pienen hauta-alueen nurkasta löytyvän Säkkijärven kenttähautausmaan muistomerkin.
Kenttähautausmaan perustamiselle tuli tarve, kun suomalaiset joukot valtasivat alueen takaisin kesällä 1941 jatkosodan alkuvaiheessa. Tuolloin alueen takaisinvallanneiden joukkojen miehistöä kohtasi kammottava näky. Venäläiset olivat haudanneet talvisodan loppuhetkien taisteluissa Vilaniemessä ja Häränpäänniemessä kaatuneet vainajat omille kuolinpaikoilleen ja vieläpä hemmetin huonosti. Osa vainajista oli vielä osittain maanpinnalla ja voi kuvitella millainen näky on ollut, kun sieltä täältä on törröttänyt ruumiidenosia!
Suomalaiset tekivätkin ison työn, kun vainajat kaivettiin ylös. Ne vainajat, joiden henkilöllisyys selvisi, palautettiin omalle kotiseudulle oman kirkkomaan multiin, mutta kaikille se ei ollut mahdollista. Nimittäin 104 kuollutta sankaria jäi tunnistamatta ja heidät päätettiin haudata 15 x 20 metrin kokoiselle alueelle neljään riviin Vanhalle hautausmaalle. Jokainen hauta varustettiin valkoisella puuristillä ja kenttähaudan paikalle asetettiin myös suuri koivuristi vuonna 1942 ja se oli tarkoitus korvata myöhemmin kivisellä paadella. Tämä jäi sota-aikana tekemättä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan....
Suomi ja Venäjä pääsivät sopuun 1990-luvun alkupuolella hautausmaiden rauhoittamisesta. Tämä valtioiden välinen sopimus oli alkua lukuisten muistomerkkien ja hautausmaiden siistimiselle suomalaisten osalta. Nyt näitä muistomerkkejä onkin jo melkoisesti luovutetun Karjalan alueella.
Säkkijärven kenttähautausmaalle pystytettiin Suomen valtion toimesta muistomerkki tuntemattomille 104 kaatuneelle vainajalle 5.11.1995. Muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja sen toteutti taiteilija Ari Laitila. Ennen pystyttämistä tarvittiin jonkun verran kenttätyötä, koska hautapaikka piti selvittää. Tämä työ tehtiin jo vuonna 1993, jolloin alueella suoritettiin koekaivauksia. Nyt tuntemattomat sankarit ovat saaneet muistolleen arvoisen muistomerkin.
Muistomerkin paljastustilaisuudessa paikan siunasi Isä Timo Tynkkynen ja häntä avustivat Markku Kiikka ja Pentti Killström. Valtiovallan edustajana puheen piti kansliapäällikkö Jaakko Numminen. Nykyisin alueen hoidosta vastaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry.
Kiveen on hakattu teksti suomeksi ja ruotsiksi |
Suomi ja Venäjä pääsivät sopuun 1990-luvun alkupuolella hautausmaiden rauhoittamisesta. Tämä valtioiden välinen sopimus oli alkua lukuisten muistomerkkien ja hautausmaiden siistimiselle suomalaisten osalta. Nyt näitä muistomerkkejä onkin jo melkoisesti luovutetun Karjalan alueella.
Venäjää unohtamatta.... |
Säkkijärven kenttähautausmaalle pystytettiin Suomen valtion toimesta muistomerkki tuntemattomille 104 kaatuneelle vainajalle 5.11.1995. Muistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Heikki Häiväoja ja sen toteutti taiteilija Ari Laitila. Ennen pystyttämistä tarvittiin jonkun verran kenttätyötä, koska hautapaikka piti selvittää. Tämä työ tehtiin jo vuonna 1993, jolloin alueella suoritettiin koekaivauksia. Nyt tuntemattomat sankarit ovat saaneet muistolleen arvoisen muistomerkin.
Venäjällä virallinen dokumentti auttaa pitämään asiat ordningissa |
Muistomerkin paljastustilaisuudessa paikan siunasi Isä Timo Tynkkynen ja häntä avustivat Markku Kiikka ja Pentti Killström. Valtiovallan edustajana puheen piti kansliapäällikkö Jaakko Numminen. Nykyisin alueen hoidosta vastaa Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita