Kirkot ovat yksi blogimme kulmakiviä ja niitä olen esitellyt teille lukijoille jo melkoisen määrän, niin Suomen kuin Venäjänkin puolelta. Tähän seuraa nyt jatkumoa Terijoen evankelisluterilaisen kirkon esittelyn myötä.
 |
| Terijoen kirkko heinäkuussa 2015 |
Terijoki on mainittu ensimmäisen kerran nimeltä jo 1500-luvulla verokirjoissa, mutta itsenäiseksi kunnaksi se muuttui vasta vuonna 1910. Sen sijaan Suomen senaatti päätti perustaa Terijoelle seurakunnan 30.11.1904 ja toimintansa Terijoen ev.lut seurakunta aloitti vappuna 1909. Tuolloin seurakunnan kirkko oli jo täydessä toiminnassa.
 |
| Terijoen kirkon sisäänkäynti |
Kirkon rakentaminen alkoi arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten pohjalta jo vuonna 1907, saman miehen huolehtiessa myös sen rakennuttamisesta. Kirkko otettiin käyttöön 6.12.1908 ja tuolloin Saksassa rakennetut 12-äänikertaiset urut soivat kansalle ensimmäisen kerran. Lisäksi kirkkoon kuului olennaisena osana kellotapuli, sekä kansalle tarjottiin mukavat oltavat jo alkuvaiheessa asennetun lämmitysjärjestelmän avulla. Kyllä kirkkoväen kelpasi....
 |
| Valmistumisvuosi on ikuistettu pääoven viereen |
Alttaritaulu, mikä kirkkoon sijoitettiin oli Ilmari Launiksen maalaama Kristuksen ristiltä alasottaminen. Se kuitenkin katosi talvisodan aikana. Lieneekö ollut esteenä sen paikalle viritetyn valkokankaan sijoittamiselle? Venäläiset näet muuttivat kirkon sisätilat elokuvateatteriksi ja purkivat myöskin kirkon yhteydessä olleen kellotapulin. Syytä en ole saanut selville, miksi tapuli piti purkaa? Myöskin toinen kirkon kelloista katosi sodan tiimellyksessä ja toinen, jo ennen talvisotaa rikkoutunut kello löytyi palasina Terijoen torin lähellä sijaitsevasta vajasta.
 |
| Terijoen kirkko syyskuussa 1941....puhujalavakin on ilmestynyt kirkkomaalle (SA-kuva) |
Muitakin muutoksia venäläiset kerkesivät kirkkorakennukselle tehdä, ennen kuin suomalaiset palasivat alueen herroiksi syyskuussa 1941. Kirkon ikkunoita oli muurattu umpeen ja saarnastuoli kirkon penkkeineen poistettu. Osa penkeistä oli löytänyt tiensä puistonpenkeiksi kirkkopuistoon. Melkoisia muutoksia oli siis tapahtunut lyhyessä ajassa, eikä suomalaisetkaan ehtineet kirkkoa korjata kolmen vuoden aikana. Toki kirkko oli sotavuosina jumalanpalveluskäytössä, mutta enimmäkseen sotilaille, koska alueella asui todella vähän siviilejä vuosina 1941-1944.
 |
| Alttaritaulun korvasi valkokangas syyskuussa 1941 (SA-kuva) |
Ainut isompi muutos kirkossa oli Terijoen takaisinvaltaamiseen osallistuneen Vallilan rykmentin kirkolle vuonna 1942 lahjoittama taiteilija Eeli Jaatisen alttaritaulu Jeesus asettaa myrskyn. Myrskyä oli teosta maalatessakin, koska ajoittain Jaatinen joutui juoksemaan pakoon kirkon kellariin vihollisen tykistön ammuksia. Sodan jälkeen teos päätyi takaisin Jaatiselle ja Kärkölän asukkaat ostivat sen häneltä omaan kyläkirkkoonsa.
Vaan asioilla on taipumus muuttua aikojen myötä. Inkerin kirkko näet aloitti neuvottelut paikallisviranomaisten kanssa vuonna 1993 ja reilun viiden vuoden mittaisten neuvottelujen ansiosta elokuvateatteri Popeda lopetti toimintansa. Tätä päätöstä ennenkin Inkerin kirkko oli päässyt käyttämään osaa kirkon tiloista vuokraamalla. Nyt kirkko luovutettiin heidän omakseen. Samaan aikaan Terijoen kirkon purettu torni rakennettiin uudelleen Järvenpään ja Hämeenlinnan rovastikunnan seurakuntien rahoittaessa remontin.
 |
| Kirkon ympäristö näytti karulta syksyllä 1941 (SA-kuva) |
Niinpä juuri ennen joulua 1998 remontoitu kirkko otettiin kirkon 90-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä uudelleen käyttöön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita