Ei hemmetti. SaiPa otti eilen käkättimeen JYPiltä, enkä edes nähnyt peliä. Olin näet teksti-TV seurannan varassa, koska olin istumassa puku päällä Lappeenrannan Kehruuhuoneella työnantajan tarjoamassa illanvietossa. Nyt on jotensakin sellainen olo, että tänään vaihdetaan puku haalareihin ja samaa kyllä suosittelen SaiPankin jätkille. Alkuhiki on otettu ja tästä lähtien pitää alkaa tulla tulostakin. Ilman neljää voittoa JYPistä aloitetaan kesäloma liian aikaisin, koska tällä joukkueella riittää paukut korkeammallekin. Nyt siis rytyä pyttyyn! Niin ja olen illalla paikalla vakipaikallani seisomakatsomossa....
Koska SaiPa on tällä hetkellä asemalaiturilla miettimässä, mihin suuntaan Play Off-juna on lähdössä, niin heitetäänpä esittelyyn Terijoen rautatieasema, mikä oli loistonsa päivinä Suomen kolmanneksi vilkkain rautatieasema Helsingin ja Viipurin jälkeen.
 |
| Monille suomalaisille tuttu Terijoen asema |
Terijoen ensimmäinen juna-asema aloitti toimintansa Pietarin junaradan yhteydessä 1870. Ensimmäinen asemarakennus oli puinen, koristeellinen rakennus, joka sijaitsi nykyiseltä asemalta reilun kilometrin itään. Kuvan Terijoen ensimmäisestä asemasta voit käydä kurkkaamassa täältä ja samalla voit halutessasi lukaista myös tarkempaa tietoa Terijoen ja etenkin sen rautateiden historiasta, minne pääset täältä.
Terijoki oli siis vilkas rautatieasema, mutta se oli liki täysin suuntautunut Pietarin suuntaan. Junia lähti päivittäin kymmeniä vuoroja Pietariin, tuoden tullessaan ihmisiä huviloille ja sieltä pois. Tavalliset ihmiset sen sijaan toimittivat erilaisia tavaroita Pietariin myytäväksi, mikä olikin alueelle iso elinkeino. Niinpä rautatieasema alkoi vaatia suurempia puitteita ja tilanne päätettiin korjata uudella kivisellä asemarakennuksella. Vanha rautatieasema siirtyi armeijan haltuun ja siellä toimi 1920-luvulla Polkupyöräpataljoona 1 aliupseerikoulu. Myöhemmistä vaiheista en löytänyt tietoa. Liekö rakennusta enää olemassa?
 |
| Matala osuus suomalaista ja kaarihalli venäläistä |
Terijoella myytiin yli 300.000 junalippua vuosittain 1910-luvulla ja lopulta vuonna 1914 alkoi uuden rautatieaseman rakentaminen. Sen suunnitteli rautatiehallituksen pääarkkitehti Bruno Granholm. Se valmistui muutaman vuoden rakentamisen jälkeen ja otettiin lopulta käyttöön 1.12.1917. Sen kohtaloksi tuli vain valmistua ajankohtaan jolloin suuria muutoksia oli tulossa.
Suomen itsenäistyminen ja sitä seurannut sisällissota saivat aikaan rautatiematkustamisen lähes kokonaan päättymisen Terijoella, koska Suomen ja Neuvostoliiton välille muodostui rajalinja, jonka ylittäminen muuttui mahdottomaksi. Sisällissodan loppuvaiheessa asemarakennus kärsi jonkin verran vaurioita valkoisten yrittäessä valloittaa Terijoen. Onneksi punapäällikkö Heikki Kaljusen määräys asemarakennuksen räjäyttämisestä ei toteutunut.
 |
| Terijoen asemaa vastapäätä sijaitsee delfiinisuihkulähde |
Toisen maailmansodan aikana rakennus kärsi kuitenkin huomattavia vaurioita, jotka korjattiin venäläisten toimesta 1950-luvulla. Osa asemarakennuksesta on kuitenkin vielä suomalaista kädenjälkeä, mutta ulkomuodoltaan siinä on kuitenkin paljon uutta. Venäläisten rakennustoimet tehtiin paikallisen arkkitehdin A.A.Gretsannikovin piirustusten mukaan.
PS. Keltaista väriä tänään Kisapuistoon. SaiPa nousee vielä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita