Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Auto menee tänään remonttiin, joten nythän tässä on aikaa naputella juttuja varastoon, koska liikkuminen on vähän heikompaa. Tällä kertaa en poikkeuksellisesti tee autoremonttia itse, vaan annan paikallisen autokorjaamon suorittaa tehtävän. Onpahan siis aikaa perehtyä itselleni rakkaan Säkkijärven historiaan, vaikka toisaalta enpähän tiedä mitä uutta aiheesta löytäisin? Itse asiassa tutustuin alueen historiaan melko tarkkaan viime talvena, jolloin selvitin missä oman mummoni kotitalo sijaitsi. Tästä onnistuneesta löytöretkestä kerroinkin jo aiemmin. Etsintäretkeeni Säkkijärven Suurpäälän kylään, voit käydä tutustumassa täältä.
Säkkijärven kirkon portaiden kohdalla on vuonna 2012 pystytetty muistomerkki
Vaan nyt on esittelyvuorossa Säkkijärven kirkko tai oikeastaan se mitä siitä on enää jäljellä, kasa kiviä ja muistomerkki, minkä Säkkijärvisäätiö pystytti vuonna 2012. Vaan se on niin, että vaikka paikalla on enää metsittynyt kivikasa, niin paikalla on tunnearvoa minulle. Täällä näet mummoni ja pappani menivät naimisiin kesällä 1936. Kihlat sentään kävivät ostamassa Viipurista, joten minä tein samoin kuten isovanhempani. Olen aika pitkälti perinteitä arvostava immeinen, vaikka Lappeenrannan maistraatissa tuli naimisiin mentyä enkä järjestänyt juhlia Säkkijärvellä. Olisihan se ollutkin melkoinen tempaus...
Tuhoutunutta Säkkijärveä 30.8.1941 (SA-kuva)
Säkkijärven seurakunnan elämä oli kuitenkin melko pitkä, ennen kuin vuonna 1944 alue piti lopullisesti luovuttaa naapureiden haltuun, mikä ei aivan vapaaehtoisesti tapahtunut! Tätä ennen kirkko oli jo aivan raunioina ja siitä oli jäljellä vain seiniä ja kivitolppia. Kaikki muu oli jo romahtanut kasaan venäläisten ilmapommitusten seurauksena talvisodan loppupuolella. Joissain lähteissä tuhon päiväksi mainitaan 20.2.1940, mutta sitten taas toisissa päiväksi kerrotaan 26.2.1940. Vajaan viikon erosta on kysymys, mutta itse olen taipuvainen uskomaan jälkimmäiseen päivämäärään. Tosin silloin muistomerkin päivämäärä on väärä! Viikon heitto vain, mutta onhan se noloa...
Tuhoutunut kirkko elokuussa 1941 (SA-kuva)
Säkkijärven seurakunnan ensimmäinen kirkko oli vaatimaton puukirkko, josta ei ole säilynyt sen kummempaa tietoa. Ilmeisesti se oli rakennettu jo ennen vuotta 1541, jolloin Säkkijärven kappeliseurakunta on perustettu! Ensimmäinen kirkko mistä on varmaa tietoa, oli Säkkijärven puinen sauvakirkko erillisen tapulin kanssa. Sen rakentamisajankohdasta ei ole tietoa, mutta tämän kirkon venäläiset polttivat pikkuvihan aikana vuonna 1741. Tässä vaiheessa jo kaksi kirkkoa oli ollut säkkijärveläisten hengellisinä keskuksina. Kolmas kirkko rakennettiin 1740-luvulla ja lopullisesti se oli valmis vuonna 1750. Tämä kirkko oli käytössä aina viimeisen Säkkijärven kirkon valmistumiseen asti. Tuolloin elettiin vuotta 1833, jolloin vuodesta 1830 asti rakenteilla ollut C.J.Engelin suunnittelema kivinen kirkko valmistui. Ilmeisesti neljäs kirkko ei siis voinut olla samalla paikalla, kuin edelliset. Missä aiempi/aiemmat kirkko sijaitsi, on minulle mysteeri.
Uuden kirkon valmistuttua vuonna 1833, vanhan kirkon rakennustarpeet käytettiin uuden pappilan rakennnuksiin, joten säkkijärveläisetkin osasivat kierrättää materiaaleja jo noin varhain. Siinä meillä nykyihmisillä olisi opettelemisen paikka, kuinka kaikkea vanhaa voitaisiin uusiokäyttää. Tämä viimeiseksi jäänyt Engelin suunnittelema kirkko oli graniittisena komea ilmestys Säkkijärven kylässä. Iso, suorastaan hulppean kokoinen(30mx24m) mahdollisti isojen juhlien pitämisen, koska sinne mahtui 4000 sanankuulijaa. Neljätuhatta kuulostaa isolta luvulta, mutta se on ainoa maininta kapasiteetista minkä löysin. Joka toiselle paikalliselle oli siis oma istumapaikka!!
Masentava näky kohtasi suomalaiset joukot elokuussa 1941 (SA-kuva)
Rakennustöitä johti Engberg niminen rakennusmestari ja kiirettä hänellä lienee pitänytkin, koska kirkko tehtiin ajan hengen mukaisesti talkootöinä, ainoina poikkeuksena ammattimiehiä palkattiin erikoistöihin, mihin paikallisten ammattitaito ei riittänyt. Talkootyössä olikin voimaa ja lopulta vuonna 1833 käyttöön otettu kirkko vihittiin Kolminaisuuden kirkoksi. Säkkijärveläiset osasivat antaa arvoa omalle kirkolleen ja niinpä siitä pidettiin hyvää huolta ja korjailtiin tarpeen vaatiessa. Muun muassa vuonna 1872 korjattiin siitä katto ja vuonna 1904 siihen asennettiin kaminat lämmityslaitteiksi. Kirkon täyttäessä sata vuotta se uusittiin perusteellisesti vuonna 1933 minkä jälkeen siihen asennettiin vielä jokunen vuosi myöhemmin uudet 37-äänikertaiset 2-osaiset urut. Kyllä nyt kelpasi!
Kuvassa näkyy vielä myöhemmin pois raivattu kiviaita (SA-kuva)
Valitettavasti luojalla oli uusia suunnitelmia kirkon varalle. Talvisodan loppuvaiheen melskeessä 26.2.1940 kirkkoon osui pommeja ja se syttyi palamaan. Siitä jäi pystyyn ainoastaan kiviset seinät ja kivisiä tolppia, mitkä olivat kannatelleet kattoa. Tässä kunnossa suomalaiset joutuivat luovuttamaan kirkon naapurimaan edustajille.
Kirkon nurkalla on autojen huoltoasema/korjaamo. Etualan korsun katoksi on laitettu hautakiviä (SA-kuva)
Välirauhan aikana alkoi kirkon ja sitä ympäröineen kirkkomaan tuho, kun aluetta käytettiin autojen huoltoasemana ja kirkon sisätiloja ampumaratana. Lisäksi hautakiviä kuljetettiin uusiokäyttöön muualle, osan jäädessä kirkon ympäristön korsujen kattomateriaaleiksi.
Viimeinen kuva Säkkijärven kirkosta? Kuva on otettu vuonna 1975 ja kuva on saatu Venäjältä komentajan vaimolta Valentina Komarovalta. Minä sain kuvan käyttööni blogin assistentti Toni Näpiltä, joka välitti sen käyttööni Säkkijärvisäätiön arkistoista. Suuret kiitokset, Toni
Suomalaiset saivat alueen uudelleen hallintaansa 1941, mutta joutuivat luopumaan siitä uudelleen 1944. Tämän jälkeen alue on ollut venäläisten hallinnassa ja onkin kokenut suuria muutoksia. Ilmeisesti vuonna 1977 he päättivät purkaa kirkon maantasalle huonon kunnon takia tai jostain muusta syystä. Nyt paikalla onkin ainoastaan metsittynyt kasa kiviä, jotka muistuttavat Säkkijärven kirkon menneisyydestä.
Onko muistomerkissä mainittu kirkon tuhopäivä oikein? Ei merkitystä, mutta olisihan tuo kiva olla oikein....
Kirkon raunioille on Säkkijärvi-säätiö pystyttänyt muistomerkin vuonna 2012.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita