Virolahti / Harjun oppimiskeskuksen kolme muistolaattaa*

Joskus aluksi ajattelin, että jokainen muistolaatta ansaitsee oman tarinansa, mutta tällä kerta tehdään toisin. Tyrkätäänpä kertaheitolla kolme saman rakennuksen etuseinään kiinnitettyä muistolaattaa esittelyyn yhdellä kertaa. Tämän jälkeen voimmekin siirtyä Luovutetun Karjalan puolelle vähäksi aikaa. Moni onkin jo udellut, että milloinka niitä kohteita alettaisiin saada esittelyyn? No tiedoksenne, että ensi kerralla....siis lähipäivinä.

Vaan ennen sitä siirrymme Virolahdella sijaitsevan Harjun oppimiskeskuksen päärakennuksen terassille, mistä löytyvät aiemmin mainitsemani kolme muistolaattaa. Kaksi näistä liittyy viime sotiin, mutta kolmas onkin ainakin itsestäni mielenkiintoisin. Niiden välityksellä selviä myös osaltaan Harjun hovin historiaa, mikä juontaa aina 1700-luvulle Katariina Suuren aikoihin, jolloin hovi on perustettu.

Harjun oppimiskeskuksen päärakennus

Päärakennus, joka on hyvässä kunnossa, täyttää tänä vuonna 200 vuotta eli se on rakennettu vuonna 1816. Aikojen soljuessa eteenpäin tila kehittyi ja sai ympärilleen lisää rakennuksia ja siitä muodostui alueen kulttuurinen, taloudellinen ja henkinen keskus. Niinpä paikalla vieraili usein kadetteja Haminasta, jotka innostuivatkin kuorolaulamisesta. Niinpä sitten pääsiäisenä 1842 kartanon musiikki-iltamissa esitettiin ensimmäistä kertaa "Suomen laulu". 

Kyltti vaikuttaa vanhalta, mutta milloin se on ilmestynyt talon seinään ja kenen toimesta?

Tämän isänmaallisen laulun sanoitti vasta 15-vuotias kadetti Emil von Qvanten ja sävelsi kadetti Johan Backman. Valitettavasti alkuperäinen sävellys on kadonnut ja emme siis tiedä miltä alkuperäinen versio kuulosti. Ilmeisesti se katosi kadettikoulun aikana, koska tuolloin kaikki kadettien taiteellinen tuotanto tuhottiin. Emämaa Venäjää ei haluttu ärsyttää Suomen itsenäistymistä toivovien kadettien hengentuotteilla.  

Sanoitus ei kuitenkaan kadonnut, vaan se pompahti ilmoille seuraavan kerran sanomalehti Helsingfors Morgonbladissa syksyllä 1844. Tuolloin Maammelaulun säveltäjänä tunnettu Fredrik Pacius sävelsi sen uudestaan. Sellaisena me sen tänä päivänä tunnemme. Sinänsä hassua, että isänmaalliseksi tulkittu laulu sai uudessa asussaan ensiesityksen 25.3.1856, jolloin yliopiilaat esittivät sen, kun keisari Aleksanteri II oli vierailulla Suomessa. Esittäjät eivät tiettävästi joutuneet Siperiaan...

Tämä kyltti kiiltää vielä....

Samasta seinästä löytyy myös kaksi muistolaattaa, mitkä kertovat päärakennuksen toiminnasta viime sotien aikaan. Niistä toinen kertoo rakennuksessa toimineesta 2.Rannikkoprikaatin esikunnasta, mikä oli sijoitettu tänne Harjulle elokuusta marraskuuhun 1941. Tämän historiallisen tapahtuman muistoksi Rannikkotykistösäätiö ja Kotkan Rannikkoalueen perinneyhdistys ry paljastivat 5.7.2013 kiiltävän muistolaatan.

Kolmas laatta kertoo, että muitakin sotaan liittyvää on Harjulla tapahtunut. Nimittäin vuonna 1944 alueella majaili jalkaväen koulutuskeskus 22 ryhmänjohtajakurssi, minkä kunniaksi seinään on kiinnitetty laatta. Kenen toimesta ja milloin, se jäi epäselväksi?   

Kolmas kyltti samassa seinässä 

PS. Arvoisat lukijat, muistakaa että meidät tavoittaa vihjeiden ja muun tiedon lähettämisessä sähköpostitse osoittessa willimiehenjaljilla@gmail.com. Älä myöskään unohda, että olemme mukana myös Facebookissa, minne tulee tieto uuden jutun julkaisemisesta samantien. Lisäksi kaikki yli 800 juttuamme löytyy myös tarkoin sijaintitiedoin varustettuna blogin kartasta, minne pääset näppärästi blogin yläpalkista. 

Päivitys 10.11.2018
Jalkaväen koulutuskeskuksen laatta on kiinnitetty seinään vuonna 1994 Au-koulun entisten oppilaiden toimesta