Terijoki / Ortodoksinen kirkko

                                              Omar & The Howlers "Judgement day"

Maanantai lähestyy ja taas on edessä työntäyteinen työviikko. Tässä vaiheessa ei voi vielä tietää, mitä kaikkea mahtaa olla tulossa. Sehän onkin elämän suola, kun kaikki ei ole ennakolta viimeisen päälle suunniteltua ja varmisteltua. Aina pitää jättää aikaa ja tilaisuutta reagoinnille sekä asioiden järjestämiselle välittömästi niiden ilmestyttyä kohdalle. Se pitää ainakin itseni virkeänä ja päänupin terävänä. Samaa metodia noudatan myös tämän blogin suhteen. 

Olen näet esitellyt viime aikoina kohteita Terijoelta jo melko pitkään, joten hommaan on pakko saada vaihtelua. Tämä onkin onneksi viimeinen kohteeni Terijoelta, ennen kuin piipahdan paikan päällä kuvailemassa lisää. Kaikkea ei tietenkään tullut kuvattua yhdellä kertaa. Taustatöistä huolimatta kohteita löytyy aina vaan lisää ja lisää.... se on toki hyvä juttu, mutta aiheuttaa valitettavasti ylimääräisiä kustannuksia. Onneksi omat rahat ovat vielä riittäneet, koska mitään tukea ja apua emme ole koskaan saaneet mistään emmekä todennäköisesti tule koskaan saamaankaan. Onneksi on kuitenkin apuna Pirhosen Ilkka, joka kuvailee meille Laatokan Karjalan kohteita. Ehkä jatkossa onkin Ilkan kuvaamien paikkojen vuoro?

Kirkon tapuli on taas paikallaan....

Ennen paikkakunnan vaihtoa, on edessä ehkä yksi upeimmista näkemistäni kirkoista. Se on Terijoen ortodoksinen kirkko, mistä valitettavasti kuvat ovat surkeat, mutta kun paikka oli kiinni vieraillessani siellä. Ensi reissulla yritän päivittää kuvat parempiin. Nyt vuorossa Terijoen ortodoksinen kirkko tai viralliselta nimeltään Neitsyt Marian Kazanilaisen ikonin muistolle pyhitetty kirkko. On siinä nimellä mittaa!

Terijoen kukoistuskausi oli melkoisen lyhyt, koska vasta rautatien saavuttua alueelle, se alkoi kiinnostaa Pietarin raharikkaita. Kukoistuskauden voi katsoa alkaneen 1870-luvulla ja päättyneen Suomen itsenäistymiseen, minkä seurauksena kulkeminen Pietariin oli mahdotonta. Kuitenkin tämän lyhyen ajan aikana alueelle kerkesi nousta useita kirkkoja.

Ensimmäinen kirkko oli Kuokkalaan valmistunut puukirkko, joka oli tarkoitettu huvilayhteisön tarpeisiin. Sen rahoitti liikemies Andrei Durdin ja se valmistui vuonna 1880. Kirkko kävi nopeasti pieneksi ja sitä laajennettiin Durdinin pojan rahoilla vuonna 1894. Neljä vuotta myöhemmin perustettiin Terijoen ortodoksinen seurakunta ja tämä kirkko palveli sen tarpeita aina 5.12.1907 asti, jolloin se paloi maan tasalle.

On kyllä komia

Tuolloin alkoi uuden kirkon suunnittelu ja sen toteuttajaksi valittiin arkkitehti Nikolai Nikonov. Kirkkoa aloitettiin rakentamaan Terijoen kirkonkylään vuonna 1910 ja tämä venäläis-bysanttista tyyliä edustava kirkko valmistui lopulta 1915. Sen vihki käyttöön heinäkuussa Suomen ortodoksisen hiippakunnan arkkipiispa Sergei arvovaltaisen kutsuvierasjoukon ollessa läsnä. 

Tiilirakenteista kirkkoa 49 metrin korkeuteen kohoavine torneineen nimitettiin Suomen kauneimmaksi kirkoksi ja sitä se on minunkin mielestäni, vaikka se nykyisin Venäjällä sijaitseekin. Valitettavasti tällä kauniilla kirkolla on ollut myös huonommat ajat, vaikka nykyisin se onkin restauroitu upeaksi kirkoksi.

Se näet paloi vuonna 1925, jolloin sisätilat vaurioituivat pahasti. Nämä korjattiin, mutta viime sotien aikaan se kärsi huomattavia vahinkoja. Talvisodassa siitä ammuttiin kellotapuli alas ja sen seurauksena sodan melskeissä katosivat kaikki kirkon 11 kirkonkelloa. Mihin lie kadonneet?

Jatkosodan aikana suomalaiset eivät korjanneet kirkkoa ja se jäi neuvostoliittolaisten käsiin huonossa kunnossa. Niinpä sen käyttötarkoitus muuttuikin maataloustuotteiden varastorakennukseksi. Lieneekö ollut maailman kaunein varasto? Tässä käytössä kirkko oli aina 1970-luvun loppupuolelle saakka. 

Vuonna 1970 kirkko oli sen verran huonossa kunnossa, että se päätettiin purkaa. Onneksi Leningradin alueen johtava arkkitehti Gennadi Buldagov oli eri mieltä ja halusi pelastaa kirkon. Moskovan olympialaisten takia liikennereittien läheisyydessä sijaitsevia kohteita alettiin kunnostamaan ja niin myös täällä Terijoella. Korjaustyöt kestivät kauan, mutta kyllä kannatti, koska kirkko on aivan uskomattoman upea. 

Alkuperäisenä tarkoituksena oli muuttaa kirkko kulttuurihistorialliseksi museoksi, mutta lopulta se luovutettiin kesällä 1989 Siestarjoen ortodoksisen seurakunnan omistukseen. Saman vuoden likakuussa kirkossa pidettiin ensimmäinen jumalanpalvelus sitten talvisodan ja lopulta kirkko vihittiin virallisesti kirkoksi patriarkka Aleksei II toimesta elokussa 1990. 

Tarinan opetus lienee se, että ihmeitäkin voi tapahtua!!