Kouvola / Tuohikotin taistelun muistomerkki*

Nyt eletään taas merkkivuotta, kun Suomen sisällissodasta on kulunut tasan 100 vuotta. Tuo sota kosketti kaikkia suomalaisia, vaikka taistelutoimet rajoittuivatkin etelä-Suomeen. Aihehan on juuri tällä hetkellä enemmän kuin ajankohtainen. Tutkimusta, kirjallisuutta ja muita artikkeleita aiheesta tuntuu ilmestyvän päivittäin. Pitänee Willimiehenkin ottaa osaa tähän keskusteluun ja esitellä Tuohikotin sisällissodan voittaneen osapuolen muistomerkki. Siihen liittyykin muutama mielenkiintoinen käänne!

Muistomerkki on tien laidassa

Kettingit ympäröivät muistomerkkiä

Vaikuttavan näköinen alue

Tuohikotissa taisteltiin 29.4.1918. Taistelussa punaiset olivat hyvissä asemissa kaikkine tykkeineen ja kuularuiskuineen. Täällä valkoiset yrittivät suoralla hyökkäyksellä valloittaa asemat. Hyökkäys epäonnistui, mutta lopulta kiertoliikkeen jälkeen punaiset vetäytyivät ja valkoiset valtasivat Tuohikotin kylän. Taistelu oli yksi Savon rintaman verisimmistä, koska 34 valkoista menetti siinä henkensä. Punaisten tappiot olivat 33 kaatunutta. Tuohikotista alkoi punaisten pakomatka kohti Kouvolaa ja Etelä-Kymenlaaksoa. Viimeiset punaisten joukot antautuivat Kymenlaaksossa 5.5.1918 ja sota oli ohi näiltä alueilta.

Tuohikotin taistelulla ei ollut suurta merkitystä sodan lopputuloksen kannalta, koska voittajasta ei tuossa vaiheessa ollut enää epäilystäkään. No, ehkä se joudutti päättymistä päivällä tai parilla, mutta hinta siitä oli kova.

Harmaa kivi on tummunut

tekstistäkin alkaa olla vaikea saada selvää

Muistomerkki 34 kaatuneelle valkoiselle

Vaan eihän muistelot vielä tähän lopu, vaan pitihän paikalle toki pystyttää monumentti kertomaan Tuohikotin taistelusta. Tämän harmaagraniittisen musitomerkin pystytti pohjois-Valkealan suojeluskunta ja sen rahoitti suojeluskuntapiiri. Patsas paljastettiin suurin juhlallisuuksin 21.9.1924 ja siinä lukee "Täälä tapahtui Tuohikotin taistelu 19 29/4 18. Siunattu olkoon muisto urhojen, jotka kalliin veriuhrin isänmaan vapauden lunnaiksi antoivat"

Muistomerkkiin liittyy vielä hauska episodi. Sen valmisti Tampereen Graniitti Oy ja se toimitettiin valmiina junalla Selänpäähän. Täältä kuusitonninen kivenmurikka oli tarkoitus vetää 18 hevosen voimalla Tuohikottiin. Matkalla rattaat hajosivat ja hevoset eivät saaneet kuormaa enää liikkeelle. joten muistomerkki vedettiin sadan paikallisen voimin paikoilleen. Lieneekö tarina totta vai tarua, sitä en tiedä, mutta tällaiseen törmäsin....

Päivitys 15.7.2018
Sain joitain aikoja takaperin eräältä lukijalta tekstin, mikä on julkaistu 22.9.1924 Mikkelin Sanomissa ja kertoo suuresta kivipaaden siirto-operaatiosta. Teksti kuuluu: "Mutta valtavimmin ilmeni paikkakuntalaisten keskuudessa uhrautuva innostus silloin kun patsaan pääkiveä vedätettiin Selänpään asemalta Tuohikottiin. Silloin näet ei yli 6,000 kilon painoista kiveä saanut loppumatkalla olevista jyrkistä mäkilöistä nousemaan edes 18 voimakasta hevosta, jotka oli valjastettu kiveä vetämään. Tällöin kiireellisenä kauranleikkuuaikana kokoontuivat Tuohikotin miehet yli satalukuisena joukkona tekemään sen, mitä ei parikymmentä hevosta kyennyt tekemään, nim. vetämään raskas kivipaasi määräpaikkaansa. Ja kivi käveli ja verrattain lyhyessä ajassa. Pari kertaa vain miehet levähtivät välillä ennenkuin kivi saapui perille.

On hauskaa todeta, että kaukana rintamaitten valtateistä asustava väestö on herännyt huomaamaan paikkakunnallaan tapahtuneen taistelun todellisen arvon ja käynyt antamaan tuohikottilaisten tavalla tunnustuksensa suoritetulle jalolle taistelulle.

Tässä olisi kaunis esimerkki seurattavaksi monelle Savon rintaman taistelupaikkojen paikalliselle asujamistolle.
Sipri."


22.09.1924 Mikkelin Sanomat