Viime kerralla Lenin oli Jalkalassa Parviaisen talossa piilossa, kunnes hänet siirrettiin kauemmaksi Suomeen turvaan. Matka alkoi Terijoelta ja päättyi Lahden visiitin kautta Helsinkiin, missä Lenin oli suomalaisten kodeissa piilossa yli kuukauden. Tilanne Venäjällä kehittyi kuitenkin kokoajan bolsevikeille suosiollisemmaksi, joten Lenin halusi siirtyä lähemmäksi Pietaria. Paluu Pietariin ei vielä kuitenkaan ollut mahdollinen, joten hänet päätettiin siirtää Viipuriin Juho ja Lyyli Latukan kotiin. Tämä ei ollut ensimmäinen visiitti Leninille Viipurissa, vaan hän oli asunut pari viikkoa hotelli Belvederessä vuonna 1906. Ehkä Lenin tunsikin kaupunkia entuudestaan....
|
Latukan talo |
|
Vaatimattoman oloinen työläismökki |
|
Pihamaalla on Leninin rintakuva |
|
Talo pihan puolelta |
Matka toteutettiin Suomen sosialidemokraattisen puolueen toimesta ja ainut epäonnistuminen oli matkan viivästyminen viikolla erinäisten ongelmien takia. Lopulta 6.10.1917(nykyinen ajanlasku) Lenin lähti matkalle suomalaisen kansanedustajan Evert Huttusen kanssa. Matka sujui kommelluksitta ja he saapuivat Viipuriin seuraavana aamuna 7.10.1917. Aluksi Huttunen vei Leninin kotiinsa osoitteeseen Vilkkeenkatu 17, mutta sinne Lenin ei voinut jäädä Huttusen lasten ja heidän kavereidensa takia. Vieraan esittely kirjailija Konrad Lehtimäkenä ei ollut uskottava, koska Lenin ei osannut suomea. Oli siis aika siirtyä eteenpäin.
|
Infotaulu tien varressa |
|
"Tässä talossa Lenin asui ja työskenteli laittomasti syys-lokakuussa(vanha ajanlasku). Täältä hän johti bolsevikkipuoluetta ja aseelliseen kansannousuun valmistautumista." |
Vielä saman päivän iltana Juhani(Juho) Latukka nouti Leninin Huttusilta ja vei hänet kotiinsa Aleksanterinkatu 15, joka nykyisin on Rubezhnaya ulitsa 15 Talikkalan kaupunginosassa. Juho ja puolisonsa Lyyli asuivat Lyylin isän, muurari Haikosen omistamassa talossa. Heillä oli käytössään huone ja keittiö talon toisessa päässä. Toisen päädyn kolme huonetta ja keittiö olivat Haikosen kuusi henkisen perheen käytössä. Leninin saapuessa talossa oli kuitenkin tilaa, koska paikalla olivat ainoastaan Lyylin sisar ja heidän nuorin veljensä. Muut olivat siirtyneet maaseudulle pakoon yhä pahenevaa elintarvikepulaa.
|
Lenin majaili täällä kaksi viikkoa |
|
Pihalla oli toinenkin patsas....en tiedä kuka! |
Talon asukkaat Juho ja Lyyli Latukka olivat aktiivisia työväenliikkeen edustajia. Juho toimi Viipurissa vuosina 1904-1918 ilmestyneen Työ-lehden toimittajana, sekä loppuvaiheessa Viipurin punakaartin päällikkönä. Lyyli sen sijaan toimi aktiivisesti työläisnaisliikkeessä. Maanalainen toiminta oli heille tuttua, koska Lenin ei ollut ensimmäinen vallankumouksellinen, joka heidän luonaan majaili. Aiemmin turvapaikan olivat saaneet muunmuassa Burenin, Ignatjeva ja Krasin. Heidän jälkeensä viimeiseksi jäi salanimeä Ivanov käyttänyt Lenin.
|
Lyyli Latukka kokkaa Leninille |
|
Tässä Lenin kirjoitteli |
|
Työpöytä |
|
Leninin omakätisesti kirjoittama teksti työhuoneen pöydällä |
|
Juho Latukan kirjasto oli Leninin käytössä |
|
Huone on melkoisen vaatimaton, mutta kaikki tarpeellinen löytyi. Lenin oli Lyylin mielestä vaatimaton mies |
|
En tiedä kalusteiden alkuperäisyydestä, koska en ymmärtänyt opasta |
Leninin saapumispäivänä Lyyli joutui työasioissa Helsinkiin ja pyysi sisartaan Hilduria huolehtimaan Leninistä. Heistä sukeutui nopeasti ystävät ja Lyylin palattua kotiin, Hildur kertoi Leninin olevan mukava ukko. Tuo mukava ukko käytti aikansa kirjoittamiseen ja aktiiviseen yhteydenpitoon Pietariin, koska aika oli muuttumassa bolsevikeille suosiollisemmaksi. Täällä Viipurissa Latukoiden tykönä hän sai kuitenkin levätä ja järjestää asiat mileisekseen Juho Latukan kamarissa.
Lenin vietti aikaa Latukoilla kaksi viikkoa, kunnes oli aika siirtyä Pietariin. Nyt taakse jäivät Viipurissa tehdyt kävelylenkit ja arkielämä suomalaisen perheen kanssa. Yhteiset ateriat ja keskusteluhetket jäivät taakse, kun Latukoiden taloon saapui Leninin luotettava kumppani Eino Rahja. Hänen tehtävänsä oli saada Lenin turvallisesti Pietariin. Lähtöpäivä oli 20.10.1917, joten kaksi ja puoli viikkoa myöhemmin hän oli jo noussut Venäjän ykkösmieheksi. Suomalaisten apua hän oli tarvinut heinäkuun alusta asti, joten olisiko vallankumous onnistunut ilman meitä luotettavia suomalaisia?
|
Leninistä kertovia kylttejä on museossa lukuisia |
|
Vanhoja valokuvia |
|
Lyyli Latukka |
|
Sisällissodasta kertova kyltti |
|
Juho Latukasta löytyi myös kyltti |
|
Latukoiden vaiheista löytyy infoa |
|
Lyyli Latukan toimittama lehti |
Latukoiden talo on toiminut vuodesta 1958 lähtien Lenin-museona, jonka nykyinen johtaja Nadezhda Zabavskaja on saanut museon heräämään ajan haasteisiin. Niinpä siitä onkin tullut myös monien suomalaisten vierailukohde Viipurissa. Myöskin museon omistaja Viipurin kaupunki on sijoittanut siihen resursseja. Isoimman työn on kuitenkin tehnyt museonjohtaja, joka on tutkinut Latukoiden kohtaloita Neuvostoliitossa. Se onkin ollut mahdollista vasta viime vuosina, koska Pietarin poliittisten dokumenttien arkisto on ollut Latukoiden tietojen osalta avoinna vasta vuodesta 2008 asti. Tuota ennen aineisto oli julistettu huippusalaiseksi.
Vaan, mikä oli Latukoiden kohtalo? Sisällissodan loppuvaiheessa Juho, Lyyli sekä Haikosen suku pakenivat Pietariin, missä heille tarjoutui mahdollisuus rakentaa sosialismia arvostettuina henkilöinä. Juhosta tuli Vapaus-lehden päätoimittaja ja Lyylistä SKP:n keskuskomitean huoltoryhmän lastenkodin johtaja. Loppuelämänsä Juho Latukka teki toimimalla Lännen vähemmistökansojen yliopiston suomalaisen sektorin vararehtorina. Työtä hän teki kuolemaansa saakka vuoteen 1925, jolloin hän kuoli vain 40-vuotiaana.
|
Talon vintillä tehdään nykyisin perinnetöitä |
|
Lapset askartelevat täällä nukkeja jne.... |
|
Museon johtaja lahjoitti Williladylle Latukan talossa tehdyn käsinuken |
Lyyli jatkoi työuraansa Työläis- ja talonpoikaisnainen-lehden(myöhemmin Neuvostonainen)vastaavana toimittajana vuosina 1925-1936. Lisäksi hän opetti leninismiä Leningradissa. Käänne huonompaan tapahtui 1936, jolloin hänet erotettiin työpaikastaan ja puolueesta. Syyte oli se, että hän oli majoittanut kotonaan "vihollisten lapsia". Kyseessä olivat Leniniä Helsingissä piilotelleen Kustaa Rovion poika ja Leninin tuttavan Oskari Tokoin tytär. Ilmeisesti Leninin majoittaminen ei ollut ongelma? Syylliseksi hänet kuitenkin todettiin ja ammuttiin maaliskuussa 1938.
|
Auton saa parkkiin museon eteen |
Ihmetyttää nämä Stalinin vainot, koska kuka nyt olisi ollut luotettavampi kommunisti kuin Suomesta pakoon lähteneet punaiset - ainakin Leniniä henkilökohtaisesti suojelleet henkilöt. Ei mene jakeluun, mutta Stalin oli Stalin ja järkeä todellakaan kaikissa hänen toimissaan ollut....
"Pihalla oli toinenkin patsas....en tiedä kuka!"
VastaaPoistaUlkonäön perusteella väittäisin että patsas esittää Mihail Kalininia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mihail_Kalinin
http://c8.alamy.com/comp/B9FKCY/the-mikhail-kalinin-monument-in-railroad-station-square-kaliningrad-B9FKCY.jpg
Kiitos hyvästä blogista!
"Pihalla on toinenkin patsas".
VastaaPoistaKyse on Mikhail Kalininin patsaasta.
Kalinin muistomerkki pystytettiin Suvorovin aukiolle (Linnakadun ja Vaasankasun risteys) vuonna 1957. Mikhail Kalinin jakoi kunniamerkkejä Neuvostoliiton sotilaille ja komentajille toukokuussa 1940 talvisodan päätyttyä. Monumentin kuvanveistäjä on B. V. Edunov.
10. syyskuuta 2010 muistomerkki purettiin ja lähetettiin restauroitavaksi. Sen paikalle rakennettiin Viipurin kaupungin "Military Glory” muistomerkki. Kalinin muistomerkki sijoitettiin Vladimir Leninin talomuseon pihalle lähelle Leninin rintakuvaa.
Hienot sivut!
Juha Räty
Kiitokset varmennuksesta Juha. Kalininia minäkin veikkailin, mutta ajattelin, etten viitsi arvailla. Aina joku tietää minua paremmin.
VastaaPoista