Tällä erää viimeinen kohde nykyisen Venäjän alueelta tulee Taipaleen alueelta. Sain näet viime syksynä viestin tietokirjailija Matti Hyväriselta Korpilahdelta. Annoin hänen käyttöönsä kuvan Sergei Mosinin muistomerkistä ja sain vastalahjaksi kuvan muistomerkistä Taipaleen alueelta. Yritin ottaa häneen uudelleen yhteyttä, mutta vastausta en saanut riittävän nopeasti. Siksi rikonkin tällä kertaa kaikkia mahdollisia omia sääntöjäni ja julkaisen kuvan kaikesta huolimatta.
Yhteydenottoni koski tuota kuvaa, jonka hän minulle välitti. Yritin kaivaa parhaani mukaan kohteesta tietoa Internetin välityksellä, siinä kuitenkaan onnistumatta. Pitkällisen etsimisen jälkeen osuin kultasuoneen ja löysin tiedot kohteesta. Nyt tiesin asiasta enemmän kuin tarpeeksi, mutta kun se lupa puuttuu... Päätin siis tylysti kopioida koko tekstin ja liittää sen pilkkuakaan muuttamatta tuohon alapuolelle. Loppuun liitän toki linkin, joka vie alkuperäiselle lähteelle.Sieltä löytyy aiheesta vielä lisää kuviakin. Käykää ihmeessä katsomassa nekin.
Lisäksi haluan henkilökohtaisesti osoittaa kiitokseni tämän muistomerkin pystyttäjille, koska teette työtä jota Willimies arvostaa suunnattomasti. Saisinpa kuulua porukkaanne, koska pyyteetön työ historiallisten tapahtumien esilletuomisessa on mitä parhainta yhteisöllistä toimintaa. Jatkakaa samaan malliin ja jos tämä juttu loukkaa jollain tavalla teitä ja tekemäänne työtä, niin ottakaa yhteyttä. Poistan toki lainaamani jutun, jos niin haluatte. Toivottavasti näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan muutkin voivat osoittaa kunnioitusta työllenne ja etenkin korsuun surmansa sotureille.
Korsusurman muistomerkki Taipaleessa (Kuvan otti Juha Hyvärinen) |
Talvisodan alkamisesta tulee kuluvana vuonna 70 vuotta. Se oli kohtalon aikaa koko maalle, eikä mikään paikkakunta jäänyt surusta osattomaksi. Siitä ovat osoituksena kaikilla maamme hautausmailla sankarivainajien leposijat.
Korpilahden pitäjä menetti sodan aikana yhteensä 83 miestä. Yleensä tappiot jakaantuivat tasaisesti koko sodan ajalle, mutta eräs päivä on erikoisesti jäänyt korpilahtelaisten mieleen. Päivä oli tammikuun 18. 1940. Sinä päivänä pelkästään Taipaleen lohkolla kaatui yhteensä 12 korpilahtelaista miestä. Ja syy siihen oli lähes täysosuman tehnyt lentopommi.
Korpilahtelaisten taisteluyksikkö oli ensisijaisesti Jalkaväkirykmentti 19 (28) ja sen ensimmäinen pataljoona. Se taisteli Taipaleenjoen lohkolla, joka sijaitsi joen Laatokan puoleisella alueella. Lohkon nimi oli Linnakangas, johtuen alueella olevasta vanhasta, noin 1600-luvulla rakennetun linnan vielä jäljellä olevista valleista. Onni Välivaara kertoo tapauksesta Korpilahden veteraanimatrikkelissa seuraavasti (lyhennelmä):
Tammikuun 15. päivän tienoilla oli vielä koviakin taisteluja, mutta sen jälkeen oli muutama päivä rauhallisempaa. Tammikuun 18 päivän tienoilla tuntui, että vihollisella oli tarkoitus murtaa suomalaisten puolustus koko Taipaleenjoen lohkolla. Aamupäivällä oli ollut kova keskitys niin tykistöllä kuin lentokoneillakin. Lentokoneet lensivät pitkin korsulinjaa ja pudottivat pommejaan. Tekivät kierroksen omalla puolellaan hakien uutta pommilastia ja tulivat takaisin. Selvästi oli tarkoitus tuhota sen alueen korsut. Linnakankaalla vähän ylempänä oli konekiväärimiesten korsu, jonne Välivaara meni korjaamaan puhelinyhteyksiä. Hänen siellä ollessaan tuntui siltä kuin koko korsu olisi ollut laineilla. Se heilui lähelle pudonneen ison ilmapommin vaikutuksesta. Pommitusaallon mentyä ohi Välivaara meni katsomaan vanhan linnoituksen lähelle, koska pommi tuntuu tulleen sinne suunnalle. Ja niinhän siellä olikin yksi korsu hirsi- ja kivikasana. Välivaara palasi konekiväärimiesten korsuun soittamaan apua ja palatessaan turmapaikalle tapasi hän sieltä ensimmäiseksi Yrjö Aleenin, Moksin poikia. Yhdessä he kaivoivat raunioihin reikiä ja saivatkin aikaan niin ison kolon, että sieltä pystyi nostamaan haavoittuneita ja kaatuneita ylös. Paikalle tuli muitakin miehiä ja hevosia rekineen, joilla haavoittuneet ja kaatuneet vietiin pois. Turmassa kuoli kaikkiaan 24 miestä, joista yhdeksän oli Korpilahdelta.
Laatta jalustoineen pystytettiin, paikalla vietettiin hiljainen hetki kaatuneiden muistolle ja samalla päätettiin perustaa yhdistys nimeltään ”Korpilahden isänmaan ystävät”. Muistomerkin veivät paikalleen Heikki Järvinen, Kari Koskinen, Kari Kouhia, Tapani Lappalainen, Petri Nieminen, Juha Saarinen, Mikko Strang ja Hannu Suokas.
Turmapaikalla on vieraillut useita sotahistoriasta kiinnostuneita ryhmiä, useat Onni Välivaaran opastuksella. Viime vuoden toukokuussa oli siellä jälleen pieni ryhmä korpilahtelaisia ja seisoessaan tämän surullisen kuopan äärellä heräsi ajatus, että paikalle olisi saatava muistomerkki kertomaan paikan historiallisesta merkityksestä nimenomaan Korpilahdelle. Ajatus päätettiin toteuttaa ja niinpä sama miesryhmä seisoi saman kuopan äärellä jo syyskuussa mukanaan laatta, jossa oli seuraava teksti:
Vaeltaja, kerro Suomelle, että me Korpilahden 9 poikaa, kaaduimme tällä paikalla 18.1.1940 uskollisina isänmaan laeille.
Korpilahden isänmaan ystävät. 6.9.2008
Linkki alkuperäiseen tekstiin löytyy täältä
Päivitys 23.2.2018
Sain eilen viestin Matti Hyväriseltä liittyen tähän kirjoitukseeni. Kiitokset Matti vastauksestasi ja ennen kaikkea kohteen tarkoista koordinaateista, jotka opastavat halukkaat sotahistorioitsijat paikalle. Koordinaatit kohteelle ovat N 60° 37,805′ E 30° 29,772′.
Matin mukaan paikalle ei edes kannattaisi lähteä ilman tarkkoja koordinaatteja, koska Linnakangas on laaja mäntykangas ja oikealle kohdalle osuu ainoastaan hyvällä tuurilla. Nyt kuitenkin onnistuminen on varmaa. Kohteessa on korpilahtelaisen veteraanin paikallistama kuoppa, jonka majoituskorsu tämä oli talvisodassa.
Kiitokset Matti suunnattomasti avustasi.
Päivitys 23.2.2018
Sain eilen viestin Matti Hyväriseltä liittyen tähän kirjoitukseeni. Kiitokset Matti vastauksestasi ja ennen kaikkea kohteen tarkoista koordinaateista, jotka opastavat halukkaat sotahistorioitsijat paikalle. Koordinaatit kohteelle ovat N 60° 37,805′ E 30° 29,772′.
Matin mukaan paikalle ei edes kannattaisi lähteä ilman tarkkoja koordinaatteja, koska Linnakangas on laaja mäntykangas ja oikealle kohdalle osuu ainoastaan hyvällä tuurilla. Nyt kuitenkin onnistuminen on varmaa. Kohteessa on korpilahtelaisen veteraanin paikallistama kuoppa, jonka majoituskorsu tämä oli talvisodassa.
Kiitokset Matti suunnattomasti avustasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita