torstai 1. helmikuuta 2018

Jalkala / Parviaisen talo

Shalashissa olo päättyi ja Lenin piti siirtää uuteen turvapaikkaan. Tehtävä Leninin piilottamiseksi Helsinkiin annettiin Suomen kansalaiselle Aleksander Schottmanille. Apulaisekseen hän valitsi Eino Rahjan. Yhdessä he etsivät rajalta paikkaa, mistä Lenin saataisiin Suomen puolelle rajaa. Paikkaa ei löytynyt ja heräsi uusi ajatus Leninin siirtämisestä Suomeen veturinlämmittäjäksi pukeutuneena. Naamioitumisen jälkeen peruukkiin, lippahattuun ja työmiehen vaatteisiin pukeutunutta Leniniä oli vaikea tunnistaa. Myös uudet henkilöllisyyspaperit Konstantin Petrovits Ivanovina, joka työskenteli Siestarjoen asetehtaalla, helpottivat liikkumista.
Tästä portista siirrytään Jalkalan museoalueelle

Portin pielessä on kyltti: " Leninin keskusmuseon Leningradin filiaali 1940 ja 1992, V.I.Leninin museon talo"

Portin sisäpuolella oli pieni rukouskappeli

Matka kohti ensimmäistä etappia alkoi. Tavoitteena oli päästä Udelnajan aseman läheisyyteen, missä turvapaikkana toimisi Emil Kalskeen asunto. Matkalla vaan kaikki meni pieleen. Jemeljanovia seuraten nuo viisi miestä neuvonpidon jälkeen päättivät oikaista metsän poikki Levasovon asemalle, mutta eksyivät. Miehet joutuivat munasilleen ylittämään joen ja tulivat palavalle turvesuolle. Sen ylittäminen oli vaikeaa, koska piti varoa astumasta tuleen. Lopulta he tulivat kovalle maalle ja kuulivat junan vislauksen. Eksymisen seurauksena he eivät tienneet miltä asemalta äänet kuluivat. Levasovo se ei ollut, vaan Dibunyn asema. Homma oli menossa pahasti pieleen.
Edessä häämötti Vilen

Lenin kuvataan usein kynä kädessä

Jemeljanov ja Schottman menivät asemalle ja paikalla olleet sotilaat pidättivät Jemeljanovin. Schottman joutui liki paniikkiin ja joutui aseella uhaten nousemaan viimeiseen Pietariin lähtevään junaan. Junan jo liikkuessa mukaan nousivat Schottmanin tietämättä myös Lenin, Zinovjev ja Eino Rahja. Lopulta miehet kohtasivat Emil Kalskeen asunnolla kolmen aikaan yöllä ja jälleen näkeminen oli iloinen. Schottman tosin joutui lähtemään vielä yön selkään ilmoittamaan Jemeljanovin perheelle jälkien peittämisestä ja ottamaan yhteyttä veturinkuljettaja Hugo Jalavaan. Hänen tehtäväkseen lankesi Leninin kuljettaminen Suomeen veturinlämmittäjäksi pukeutuneena. Jalava oli tehnyt samanlaisia keikkoja aiemminkin, joten onnistumista pidettiin varmana.

Jalava ajoi junan nro 7 Udelnajan asemalle, minne haalareihin ja peruukkiin pukeutunut Lenin siirtyi kävellen. Lenin nousi veturiin ja Rahja sekä Schottman junaan, tosin eri vaunuihin. Eino rahjan puoliso Lydia Parviainen sen sijaan oli junassa jo valmiina. Matka kohti Valkeasaaren (nykyisin Belo Ostrov) asemaa saattoi alkaa. Lenin mätti halkoja veturin pesään ja juna olikin kohta jo Valkeasaaressa. Siellä se pysähtyi 20 minuuttia, jolloin matkustajien passit tarkistettiin. Jotta henkilökunnan papereita ei tarkistettaisi, Jalava irrotti veturin ja vei sen aseman toiselle laidalle tankkaamaan vettä. Täällä Jalava viivytteli viimeiseen asti ja aivan viime tingassa kytki veturin junaan. Paperien tarkastus jäi siis tekemättä!
Patsaan takana olikin jotain omituista....

Only in Russia, Parviaisten talo katoksen alla suojassa

Parviaisten talo on museoitu ja säilötty

Nopeasti vilkaistuna kuin Nesteen bensa-asema

Valkeasaaresta oli enää lyhyt matka Terijoen asemalle, missä matkalaisia odotti hevoskyyti. Täältä Eino Rahjan puolison velipoika kuljetti pienten kommervenkkien jälkeen matkalaiset 14 virstan päähän Leninin seuraavaan piilopaikkaan Rahjan appiukon Pekka Parviaisen taloon. Vävypoika Rahja ei ollut kertonut saapujan oikeaa henkilöllisyyttä, mutta Pekka Parviainen tunnisti Leninin ja kertoi hänen olevan turvassa heidän kotonaan. Aivan tarkkaan en tiedä, kuinka kauan Lenin asui Jalkalassa, mutta venäläisten lähteiden mukaan hän lähti Pietarista 9. elokuuta ja suomalaisten lähteiden mukaan hän saapui Suomeen 12.elokuuta. Näin ollen päättelen hänen viettäneen aikaa Jalkalassa reilun viikon ajan.

Majapaikassaan hänellä oli huojuva pöytä öljylamppuineen, rautasänky, pieni sohva ja kaksi tuolia. Asumus oli vaatimaton, mutta muutos Shalashin heinäsuovaan kuitenkin melkoinen parannus. Täällä Lenin jatkoikin kirjallisia töitään. Artikkeleita syntyi sekä Valtio ja vallankumous teos jatkoa. Kirjoituksia sekä kirjeitä lähtikin Jalkalasta päivittäin Pietariin suomalaisen runoilijan Kössi Ahmalan toimiessa kuriirina. 
Parviaisen talo on myös aidattu

Olisi kyllä ollut hienoa päästä taloon sisään....

Lenin nautti olostaan Jalkalassa ja halusi kokeilla erilaisia maaseudun töitä, mutta kyntäjäksi hänestä ei yrityksistä huolimatta ollut. Elämäntavoiltaan vaatimaton Lenin käveli, marjasti ja ui täällä ollessaan paljon sekä ihastui karjalanpiirakoihin. Kukapa niistä nyt ei tykkäisi? Lenin myös ystävystyi Parviaisen lasten kanssa. Talon emäntä Anna Parviainen muisteli kuitenkin, että Lenin ei tehnyt Jalkalassa muuta kuin kirjoitti, kirjoitti ja kirjoitti.... Ilmeisesti paikka oli kuitenkin Leninin mieleen, koska hän kerran suorastaan pyysi lupaa tulla vaimonsa kanssa tänne yhdessä lepäämään.

Rahjan puoliso Lydia Parviainen huolehti Leninin viestit Pietariin keskuskomiteaan. Lisäksi Lydia toimitti myös käsikirjoituksen "Marksismi valtiosta" teokseen Pietarissa Bolsoi Posadskoi kadun varrella sijainneeseen taloon Jussi Hiltuselle. Lähes kaikki luotettavat bolsevikit tuntuvatkin olevan suomalaisia, joten lieneekö vallankumous edes onnistunut ilman heitä?
Muistolaatta talon seinässä kertoo kuuluisasta yövieraasta - Leninistä. "Tässä talossa vastavallankumouksellisten väliaikaisen hallituksen vainolta piiloutuen eli ja työskenteli vuoden 1917 elokuun alussa Vladimir Iljits Lenin"

Jalkalasta Lenin poistui suomalaisten Kaarlo Kuuselan ja Kustaa Kallion kanssa kohti Terijokea ja Lahtea pukeutuneena suomalaiseksi papiksi. Kuusela oli yksin loppumatkalla Leninin kanssa, Kallion matkustaessa eri vaunussa, ja heräsi aamulla kammottavaan tilanteeseen. Ihomaali oli irronnut Leninin naamasta ja partakin oli irtoillut osittain. Liimaa ei ollut, joten hän päätti irrottaa parran kokonaan Leninin naamasta ja pesivät ihomaalinkin pois. Luotto siihen, ettei Leniniä tunnettaisi, oli kova. 

Lahden jälkeen Lenin siirtyi piilottelemaan Helsinkiin, missä hän osan aikaa asusti Helsingin poliisipäällikön kotona. Siellä ei tarvinut pelätä ainakaan kotietsintää.... Tästä Helsingin ajasta minulla ei ole kuvattuna kohteita, koska ne sijaitsevat blogin kohdealueen ulkopuolella, mutta kuka tietää jos vaikka joskus ne vielä kuvaisinkin....

Palataan kuitenkin hetkeksi takaisin Jalkalaan, missä Lenin museo on nykyisin muutettu suomensukuisten kansojen historiallis-etnografinen museoksi. Toki kävimme sielläkin sisällä! Perinteiseen venäläiseen tapaan ulkomaalaiselta kynittiin tuplahinta, mutta ei se silti paljoa maksanut....
Entinen Lenin museo

Ainoat tekstit suomeksi

Museossa oli paljon tavaraa

Parviaisten sukutaulu....Eino Rahja vasemmalla alhaalla

Rekvisiittaa

Veturinlämmittäjä Leninin väärennetyt paperit....toki kopiot

suomalaista sotilaskamaa

sotakamaa

kuvia museon taipaleesta


Kielitaidosta olisi taas ollut apua

Jalkalan tunnetuin mökkeilijä rintakuvassa

2 kommenttia:

  1. moro taas Willimies ja kiitos tekstistä ! en muista, oonko jossain yhteydessä jo laittanut videon linkin ylen Elävästä arkistosta. filmissä Lyyli Parviainen kertoilee elämästään. kuvattu 1966 luvun eka puoliskolla Leningradissa : yle.fi/aihe/artikkeli/2006/11/20/suomalaisia-pietarissa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, linkitän tuon lähipäivinä kun alan päivittämään muitakin entisiä jorinoitani

      Poista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita