Willimies ei kuulu kirkkoon, mutta välillä rupeaa jo itseänikin mietityttämään, että miksi? Näillä reissuillani olen kierrellyt ihan saakelin monta kirkkoa ja lisäksi joudun työssäni käymään kirkossa pari kertaa vuodessa. Tuohon kun lisää vielä pakolliset kirkolliset juhlat, niin pakkohan se on tunnustaa, että käyn kirkossa ilmeisesti keskiverto luterilaista ahkerammin. Lisäksi olen jopa kahteen kertaan pitänyt puheenkin noin 400 henkilölle kirkossa, joten pitäisiköhän liittyä takaisin kirkkoon. Sapettaa vaan ne verot mitkä pitää maksaa.....
Sen sijaan Tuohikotissa ei aikoinaan kerätty kirkon rakennusrahoja veroina, vaan se rakennettiin paikallisen rukoushuoneyhdistyksen saamilla lahjoituksilla sekä seurakunnan tuella. Ilmeisesti asiaan on kuulunut myös hemmetinmoinen määrä talkootyötä, jotta kirkko saatiin valmiiksi ja vihityksi käyttöön 24.10.1926. Tuolloin Tuohikotti kuului Valkealan seurakuntaan ja kirkon sinne suunnitteli ja rakensi rakennusmestari Anton Lehto.
Kirkon esineistön, kirkonkellot, tekstiilit ja silloisen kansanedustajan Arvi Malmivaaran maalaaman alttaritaulun Jeesus Getsemaneassa on lahjoittanut paikalliset ompeluseurat. Kaikkea sitä saadaankin aikaiseksi, kun alue kokee jotkin asiat tärkeiksi omalle yhteisölleen. Tällaista henkeä kun saisi syntymään uudelleen Suomeen. Taitaa vaan olla mahdotonta, koska kaikki tuijottavat vain omaan napaansa. Kaikesta huolimatta hienoa työtä, Tuohikotin väki!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita