Willimies on menossa ensi suvena katsomaan Pietariin futiksen MM-kisoja. Lippu Nigeria vs. Argentiina peliin on tilauksessa ja saan piletin jos FIFA niin suo. Jos pilettiä ei tule, niin sitten lähden juniorin kanssa vain haistelemaan kisatunnelmaa, koska hotelli on jo varattu. Toivottavasti en tule pettymään tuon ottelulipun kanssa tai sitten joudun hankkimaan sen todella kovalla rahalla! Matka kesäkuun lopussa Pietariin on kuitenkin selviö, joten saapuminen sinne tapahtuu kuuluisan Suomen aseman kautta, koska tokihan Willimies matkustaa joukkokuljetusvälineistä nopeimmalla elikkä pikajunalla!
Suomen asema Pietarissa |
Junamatkan päätepiste on kuuluisa Suomen asema, joka valmistui Riihimäki - Pietari ratalinjan pääteasemaksi vuonna 1870. Alkuperäisen Suomen valtion omistaman juna-aseman suunnitteli Pjotr Kupinski ja siitä löytyi erilliset tilat keisarilliselle perheelle, jos he päättivät lähteä viettämään kesäpäiviä Suomeen. Asema on sama, minne huhtikuussa 1917 Lenin saapui maanpaosta keski-Euroopasta. Myöhemminkin Lenin ja Suomen asema kohtasivat, kun Lenin saapui liki kolme kuukautta piiloteltuaan asemalle kuuluisalla veturi nro 293 pari viikkoa ennen vallankumousta. Paikalla siis havisee historian lehdet...
Vallankumousteemaa reliefinä |
Valitettavasti asema piti luovuttaa Tarton rauhassa Neuvostoliitolle, kuten koko ratapohjakin valtioiden väliselle rajalle saakka. Asema hoiti myös tärkeää tehtävää Leningradin piirityksen aikana, jolloin se oli ainoa toiminnassa ollut silloisen Leningradin viidestä rautatieasemasta. Ensimmäinen elintarvikejuna saapui asemalle 7.2.1943 ja se auttoi nälkään nääntyvää kaupunkia selviämään joukkotuholta. Niinpä kaupunkia huoltaneesta elämäntiestä kertookin asemalle 1973 pystytetty elämäntiestä kertova kilometripylväs.
Elämäntien kilometripylväs |
Seuraava iso muutos oli vanhan aseman purkaminen ja uuden rakentaminen vuosina 1955- 1960. Lopulta asemarakennus otettiin käyttöön 4.6.1960 ja junat alkoivat liikkua jälleen asemalta. Nykyinen Suomen asema on melkoisen funkkisrakennus, jota kiertää vallankumoustapahtumia esittävät veistosryhmät. Onhan tuo vähän kolkko, mutta sieltä pääsee onneksi nopeasti pois maanalaista metroa apuna käyttäen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita