Kari Tapio "Muisto vain jää"
Onhan taas viikko takanapäin! Mitään hyvää ei ole tapahtunut kokonaiseen viikkoon, mutta p****a on kyllä lentänyt tuulettimeen päivittäin. Eikö olisi jo aika tapahtua jotain hyvääkin, eikä aina kaiken mennä persiilleen? Isoja juttuja on tapahtunut ja niistä nyt sen enempää kuin, että moottoripyöräni on totaalisen sökö ja taitaa taas siirtyä useasti haaveilemani rautaperseajo seuraavaan suveen. On meinaan älyboxi sen verran kallis hilke uutena ostettavaksi ja käytettykin on kiven alla. Liekö tuosta enää muuta saa kuin varaosia?
 |
| Jaalan Kirkkorannan kalliot |
Muutenkin on kiehuttanut suunnattomasti tämä koronavirus ja siltä suojautuminen. Jotenkin minua ei enää hirveästi himota kierrellä sitä, vaan jos osuus kohdalle niin minkös sille mahtaa. Kannattaako sen takia kaikkea elämäänsä lopettaa, koska päivät käy saakelin tylsiksi. Onneksi sentään oli pari viikkoa töitä ja ne ovat vieneet ajatukset muualle mokomasta. Enpä kyllä muutenkaan ole ihmeemmin aiheeseen viimeisen kuukauden aikana perehtynyt, koska uskoni asiantuntijoihin on kärsinyt melkoisen romahduksen ja lehtijutut kertovat kymmeniä eri näkökulmia samasta asiasta. Keneen tässä enää voi uskoa?
Kaiken lisäksi tämän jutun kirjoittamisen aloitin, luettuani englantilaisen serkkupoikani Facebookista, että hänen isoisänsä "Sir" Bob Weighton, maailman vanhin mies, menehtyi tänään(kirjoitan tätä torstai-iltana) kunnioitettavassa 112 vuoden iässä. Hän oli minun edesmenneen tätini appiukko ja olen hänet tavannutkin aikoinaan vuosia takaperin. Osanotto täältä Suomesta teille kaikille Englannin neljälle serkulle perheineen. Muisto vain jää.... Samalla kertaa osanottoni myös blogin assistentti Jounille, jonka isäukko haudattiin viikko takaperin. Siellä olisin ollut kaiketi mukana, mutta kun tämä korona...... Voimia myös parhaalle kaverilleni!
 |
| Kalliokaiverrus ennen liiduttamista |
No, on se paska lentänyt tuulettimeen ennenkin, kuten vuonna 1745. Tuolloin näet Iitin kirkkoon matkalla ollut kirkkovene kaatui ja sen mukana painui aaltojen syvyyksiin 11 henkilöä. Kova on ollut tämäkin isku pienelle jaalalaiselle kyläyhteisölle, joka pyrki hengenravintoa saamaan lähimmälle kirkolle, joka siis oli Iitissä. Retki suoritettiin vuosien 1539 - 1879 välisenä aikana, joten kyllähän moni veneseurue on päässyt perille ja takaisinkin, mutta vuonna 1745 matka siis päättyi huonosti.
 |
| Sama liidutettuna |
Tapahtuman muistoksi Jaalan kirkkorannan rantakallioon hakattiin seuraava teksti vuonna 1952 kotiseutupäivien yhteydessä.
1539-1879
SOUDETTIIN TÄSTÄ
IITIN KIRKKOON
1745
VENE KAATUI
11 HENK. HUKKUI
Ilm. 20: 13
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita