Hamina / Sotaanlähteneiden muistomerkki

                                            Frankie goes to Hollywood "War"

Eilisen mielenkiintoisin uutinen, mihin törmäsin, oli Opetushallituksen kaavailema kännykkäkielto kouluihin. Mielestäni se on hyvä osoitus sääntöjen ja lakien valtiosta nimeltä Suomi. Kaikki uusi ja erilainen pitää varmuuden vuoksi kieltää, koska uudet asiat pelottavat ihmisiä. Tässä ei kuitenkaan ole kysessä edes mikään uusi juttu, vaan nykyisin kaikilla koululaisilla nuorimmista vanhimpiin on oma kännykkä. Löytyykö se taskusta vai repusta, sillä ei ole merkitystä. Ne vaan ovat oleellinen osa jokaista koulupäivää ja arkeakin, joten miksi kieltää ne? Ne ovat keskeinen osa toimimista nyky-yhteiskunnassa, joten miksei niitä saa ottaa hyötykäyttöön? Jämähtäminen ikivanhaan tekniikkaan johtaa yhteiskunnan halvaantumiseen ja tuottavuuden laskuun. Emmehän me enää käydä kirjoituskoneitakaan, vaan kaikki kirjoittavat tekstinsä nykyisin tietokoneilla. Vastustustahan tuokin muutos aikoinaan aiheutti, mutta kun muutos on väistämätön.... 

Suomen sotamuistomerkkien yleisin materiaali on Salpa-linjan panssariestekivi

Muutoksia oli havaittavissa myös talvisotaa ennen Haminassa, kun miehet ja osa naisistakin lähti harjoittelemaan sotahommia ja linnoittamaan raja-alueita. Startti tapahtui entiseltä Haminan rautatieasemalta enimmäisten osalta jo 16.10.1939, minkä jälkeen junia lähti säännöllisin väliajoin viemään joukkoja rintamalle. Tämäkään operaatio ei olisi ollut mahdollista ilman moderneja kulkupelejä - junia. Mitä siitäkin olisi tullut, jos jokainen olisi joutunut menemään sotaan omalla hevoskyydillä tai jalkaisin? Tässäkin asiassa kehitys on vienyt meitä eteenpäin.

Muistomerkin laatta kertoo ajan hengestä vuonna 1939

Tätä merkityksellistä hetkeä tällä paikalla päättivät Haminan kaupunki ja Veteraanijärjestöt kunnioittaa pystyttämällä muistomerkin. Se nousikin alkuperäiselle lähtöpaikalle 16.10.1997. Nykyisin muistomerkin ympäristö on rauhallinen, mutta 77 vuotta takaperin melkoisen vilkasta elämää täynnä. Todennäköisesti moni onkin lähtenyt asemalta pelonsekaisin tuntein ja joillekin junamatka jäi viimeiseksikin...