Joskus täällä blogissa esittelen kohteita, joista en osaa sanoa mitään. Tänään on sellainen päivä! Itse asiassa ainoa asia minkä tästä osaan kertoa, liittyy sen sijaintiin. Kyseinen venäläinen muistomerkki sijaitsee entisen Kyyrölän keskustassa, tai paremminkin nykyisen Krasnoselskojen keskustassa.
 |
| Muistomerkki Kyyrölän keskustassa |
On toki sääli, etten osaa kertoa mitään, mutta lienee silti parempi, kun se on valokuvattu, sijoitettu kartalle ja julkaistu. Tietoahan voi aina lisätä jälkikäteen, mutta ensin sitä on jostain saatava. Tässä siis jälleen teille lukijoille haaste! Ilmoitelkaa minulle tietoja, niin minähän päivittelen ne blogiin mahdollisimman pian.
 |
| Komea tämä muistomerkki toki on....liittyykö jotenkin vuoteen 1735? |
Vaan nyt on taas yksi muistomerkki lisää saanut julkaisunsa ja lupaan, että lisääkin on tulossa. Ostin näet taannoin vanhan vuonna 1953 julkaistun kirjan vaienneet temppelit- Suomen Neuvostoliitolle luovuttaman alueen kirkot teoksen ja olen ahminut tietoa siitä viimeiset pari iltaa. On taas löytynyt monta uutta vierailupaikkaa ensi kesäksi ja seuraaviksi....
Muistomerkki liittynee mitä ilmeisimmin Kyyrölän ja ympäristökylien asuttamiseen venäläisellä väestöllä 1700-luvulla Uudenkaupungin rauhan (1721) jälkeen. Kyseisessä rauhassa Suuren Pohjan sodan (eli suomalaisittain isonvihan)jälkeen Ruotsi menetti valtakunnan kaakkoisosan, eli pääpiirteissään sama raja kuin Moskovassa 1940 ja 1944 solmituissa rauhanteoissa.
VastaaPoistaAlue oli pitkien sotavuosien myötä suurelta osin autioitunut, mikä osaltaan johti uuden väestön tuomiseen Karjalan kannakselle sisä-Venäjältä. Varsinainen syy asiaan oli se, että kenraali, kreivi Tshernyshev sai alueen lahjoitusmaaksi tsaari Pietari Suurelta, palkkioksi Tshernyshevin suorittamasta Viipurin valtauksesta vuonna 1710.
Mainittakoon, että Kyyrölän nykyinen nimi Krasnoselskoje v:lta 1948 on suoraa perua kylän sotaa edeltaneestä venäläisen väestön käyttämästä nimestä (Krasnoje Selo), sillä ei siis ole mitään tekemistä aatteen kanssa (krasnoje=punainen). Kylän nykyisellä asujaimistolla ei tietenkään ole mitään tekemistä sotaa edeltäneen venäläis-ortodoksisen väestön kanssa, joka asettui siirtoväkenä II mailmansodan jälkeen Hämeenlinnan ympäristöön (mm. aikaisemmin ministerinäkin toimineen Tarja Filatovin juuret ovat Kyyrölässä). Krasnoselskojen sodanjälkeinen asujaimisto tuotettiin toistamiseen jostakin suuren maan sisäosista, mutta kylän nimi Krasnoselskoje siis jäi.