Nyt alkaa riittää! Vuoden alku on ollut yhtä sairaskertomusta ja loppua ei näy. Aluksi Willilady päätti hankkia itselleen keuhkoputkentulehduksen kaikkine yskänpuuskineen ja nyt on minun vuoroni maata petin pohjalla. Olihan tuo odotettua, etten voi välttyä näiltä tämän talven pöpöiltä, mutta joku raja nyt sentään. Olisihan tuo kiva käydä välillä jossain muuallakin kuin töissä. Etenkin tämä työviikko on imenyt kaikki mehut, kun olin vajaakuntoisena työpaikalla. Niinpä sitten hyvään virkamiestapaan kuuluen sairastetaan viikonloppuna, jotta ollaan maanantaina iskussa taas!
Tarkoitukseni oli tänä viikonloppuna käydä Viipurissa ostoksilla, mutta sekin pitää nyt jättää väliin. Toki viikolla lukemani uutinen, missä kerrottiin kaikkien julkisten tapahtumien olevan Viipurissa kiellettyjä ja julkisten paikkojen suljettuja 14.2 saakka, vaikutti päätökseeni olla menemättä. Isomman esteen aiheuttaa kyllä se, että olen kipeä... SaiPan pelikin saattaa jäädä tänään väliin, mikä kertonee kaikille taudin vakavuudesta. Normaalistihan minä olen aina paikalla, kuten jo 40 vuoden ajan.
Viipurin viikinkilaivat |
Vaan jos reissuun ei pääse, niin pitää suorittaa virtuaalimatka, missä voi yhdistää Haapasalon Villen 30 päivää Volgalla ja Willimies shoppailemassa Viipurissa teemat toisiinsa. Villehän etsii omassa TV-sarjassaan merkkejä viikingeistä Volgalta ja jotain on jopa löytänytkin, mutta kunpa hän olisi aloittanut Viipurista reissunsa eikä Pietarista! Täältä näet Salakkalahden rannalta löytyy kaksi viikinkilaivaa. Täältä se reissu olisi pitänyt aloittaa...
Viikinkilaivan takaa häämöttää Viipurin linna |
En ole ihan varma viikinkilaivojen historiasta, mutta nykyisellä paikallaan ne ovat olleet varmaan parikymmentä vuotta. Sellaisen tarinan olen kuullut laivoista, että ne olisivat Norjassa tehtyjä ja isolla rahalla siirretty Venäjälle, missä ne olivat osa jotain viikingeistä kertovaa elokuvaa, minkä norjalaiset ja venäläiset toteuttivat yhteistyössä. Norjan pojat eivät kuulemma halunneet maksaa enää niiden siirtämisestä Norjaan ja lahjoittivat ne Viipurin kaupungille. Täällä ne sitten nostettiin rannalle ja ovat ylväinä uhmanneet maailman myrskyjä siitä asti. Täyttä varmuutta minulla ei tästä ole, mutta sinänsä kuulostaisi mahdolliselta.
Koska itsekin olen kiinnostunut historian elävöittämisestä, niin onhan tuo ihan hemmetin hieno tapa kunnioittaa viikinkien ja venäläisten yhteistä historiaa. Kunpa joskus pääsisin osallistumaan viikinkipurjehdukselle ja kokemaan aitoa löytöretkeilijätunnelmaa ja vierailemaan itselleni oudoissa paikoissa. Sellaiselle reissulle lähtisin mukaan vaikka vähän kipeänäkin. Ei muuta kuin keula kohti historian hämäriä!
Keulakoriste on taidokasta veistotyötä |
PS. Äskettäin kerroin ensi kesän videoblogi-produktiosta. Eiköhän se tule toteutettua ja neljä kohdetta esiteltyä paikan päällä makkaraa paistellen ja historiasta höpötellen. Itse asiassa jotain uuttahan tässä pitää aina keksiä, jotta pitää oman mielensä virkeänä ja ei jää junnaamaan paikoilleen. Eikä tuo haittaa vaikka joku TV-kanava päättäisi ostaa isolla rahalla formaatin omakseen. Köyhälle kelpaa helppo raha, ettei tarvitse viikinkien tavoin lähteä ryöstöretkille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita