Viipurin nimi liittyy Torkkeli Knuutinpojan kolmanteen ristiretkeen vuonna 1293. Kaupunkioikeudet Viipuri sai 1403. Jo tätä ennen kaupungissa toimi kristillinen seurakunta, jonka ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra on kirjattu asiakirjoihin 1366. Näistä ajoista oli pitkä taival Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan perustamiseen vuonna 1881. Päätös perustamisesta tosin saatiin aikaiseksi vasta 1905, minkä jälkeen kaupunkialueen seurakuntaan liitettiin neljään eri otteeseen alueita ympäröivästä maaseurakunnasta.
 |
| Arkkitehti Dippellin suunnittelema tuomiokirkko talvisodan pommitukset kokeneena (SA-kuva) |
Seurakunta tarvitsi käyttöönsä oman kirkon ja seurakunta rakennutti 1889-1893 kirkon, joak vihittiin käyttöön 3.12.1893. Kirkkoa nimitettin Agricolan kirkoksi sen edustalla sijaitsevan patsaan takia, mutta vuonna 1925 kirkosta alettiin käyttää nimitystä tuomiokirkko, koska Viipurin hiippakunnan piispanistuin siirrettiin Viipuriin.
 |
| Pommi osunut 5.2.1940 (SA-kuva) |
 |
| Vaurioita sisätiloissa (SA-kuva) |
 |
| Elokuussa 1941 (SA-kuva) |
 |
| Elokuussa 1941 (SA-kuva) |
Kuten ylläolevasta kuvasta näkyy, niin kirkko oli kooltaan valtava ja siksi se tarvitsikin kokonaisen korttelin tilaa. Jumalanpalvelusta mahtui kirkkoon kuuntelemaan samaan aikaan 1800 sanankuulijaa. Ilmeisesti paikalla olijoille oli nähtävää kirkon sisätiloissakin, kuten Pekka Halosen alttaritaulu. Lisäksi kirkosta pidettiin huolta, koska sitä kunnostettiin ja nykyaikaistettiin moneen kertaan.
 |
| Tuomiokirkon tontilla on tyhjää 2017 |
Kaikesta komeudestaan huolimatta kirkkoa ei enää ole, koska sota ei säästä kauniitakaan asioita. Helmikuussa 1940 talvisodan pommituksissa kirkko sai osuman pommista alttarinpuoleiseen päätyyn. Tuho oli melkoinen ja kellotornikin sai vaurioita. Suomalaisten palattua Viipurin isänniksi syksyllä 1941 yllätys oli melkoinen. Venäläiset olivat purkaneet kirkon tornin, katon ja seinien yläosan. Lisäksi sankaripatsas ja sankarivainajien hautakivet oli kadonneet.
 |
| Tontti on tyhjänä |
 |
| Alttarin paikalle on kerätty säästyneitä sokkelikiviä |
Kirkkoa ei aloitettu korjaamaan jatkosodan vuosina, vaan sotien jälkeen venäläiset purkivat koko kirkon maantasalle. Nyt paikalla on alkuperäistä enää portaat ja sokkelikivistä kasattu muistomerkki entisen alttarin kohdalle. Kirkon jälleenrakentamisestakin on keskusteltu, mutta miksi? Se mikä on kadonnut, niin sen pitää säilyttää muisto sellaisena kuin se oli eikä rakentaa mitään kopiota....
Päivitys 25.11.2017
Oli jäänyt omaan linkkikokoelmaani yksi hieno linkki, mistä läytyy kuvia Viipurin tuhoutuneesta tuomiokirkosta. Linkki on venäjänkielinen, mutta kuvat puhuvat puolestaan. Linkki löytyy täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita