Helkatin monta muistomerkkiä on tullut matkoillani kuvattua, mutta melkoinen joukko kohteistani löytyy hautausmailta. Niitä olen kierrellyt lukuisia niin Suomen kuin Venäjänkin puolella. Lähes kaikilta hautuumailta olen löytänyt muistomerkkejä, joita olenkin esitellyt blogissani aikamoisen määrän. Koska bloginikin on lähestymässä päätöstään, niin niinpä loppuvat hiljalleen nämä hautausmailta löytyvät kohteetkin. Muutama on vielä tämänkin jälkeen tulossa, mutta vähiin käyvät!
Itselleni hautausmaat ovat nykyisin rauhallisuuden tyyssijoja tässä vuosi vuodelta kiireisemmäksi muuttuvassa maailmassa. Välillä tuntuu, ettei aikaa lepoon ole ollenkaan, vaan aina pitää olla menossa jonnekin! Todellisuudessa suurta kiirettä tuskin olisi, mutta onnistun sen itse luomaan laiskottelulla ja päämäärättömällä kohkaamisellani. Joskus vaan pitäisi itsekin päättää, etten lähde minnekään,. vaan otan hyvän kirjan kouraani ja painun punkkaan sitä lueskelemaan hyvissä ajoin. Eipähän aamulla olisi puolikuollut olokaan....
 |
| Lepoharjun hautausmaan ensimmäinen hautaus |
Hautausmaat ovat mielestäni rauhoittavia paikkoja ja kai siihen yksi syy on se, ettei sen asiakkailla ole suuremmin kiire enää minnekään. Itse vierailen säännöllisesti omien läheisteni haudoilla ja aion tehdä niin jatkossakin, vaikkei heistä kukaan olekaan saanut yhtä hienoa muistomerkkiä kuin Amanda Haverinen, josta tuli Lepoharjun hautausmaan ensimmäinen haudattu henkilö 6.1.1956. Myöhemmin hänen miehensä on haudattu samaan hautapaikkaan.
 |
| Lauritsalan seurakunta muisti hautausmaan ensimmäistä vainajaa |
Muistoksi hänen hautakivensä kustansi Lauritsalan seurakunta, joka myös kaiverrutti hänen hautakiveensä tekstin:"Tämän muistomerkin on pystyttänyt tälle hautausmaalle ensimmäisenä 6.1.1956 haudatulle vainajalle. Lauritsalan seurakunta".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita