Kerrankin luutuneet norsunluutornien miehet ovat tulleet järkiinsä ja valitsivat Bob Dylanin voittamaan tämän vuotisen Nobelin kirjallisuuspalkinnon! Olisiko parempaa valintaa voitu tehdä? Ainakaan minun mielestäni ei, koska tämä mies lauleskeli globalisaation vaikutuksista jo vuonna 1983 Infidels älppärillä julkaistulla Union Sundown biisillä, kun muut ajattelivat vain rahaa. Valitettavasti Youtubesta ei löydy kelvollista, lue alkuperäistä, versiota kappaleesta, joten jääköön liittämättä tähän tällä kertaa. Kaikesta huolimatta Joutsenon suunnasta syvä kumarrus Dylanille jenkkeihin ja valitsijoille Ruotsiin....asiaa!
Eppu Normaali "Bob Dylan"
Ettei aivan asia unohtuisi, niin pitäähän se juttukin julkaista. Tällä kertaa ollaan toiseksi viimeistä kertaa Iitin tanhuvilla. Jos vanhat merkit pitää paikkansa, niin Willimobiili kurvaa kerran jos toisenkin vielä Iittiin, koska aina joku uusi kohde putkahtaa yllättäen esiin. Saman asian johdosta olen kurvaillut muutaman tuhatta kilometriä turhaan, kun alueen kohteiden esiinkaivaminen on jäänyt huonolle hapelle....
 |
| Tillolan taistelun muistomerkki |
Kymenlaakso on täynnä Kustaan sotaan liittyviä muistomerkkejä, joita tulen esittelemään jatkossa melkoisen määrän, mutta aloitetaan sodan loppupuolelta esittelemällä Tillolan taistelun muistomerkki. Tämä sota käytiin vuosina 1788-1790 ja tämän päiväisen kohteen luona taistelu käytiin toukokuun 19-20.5.1790. Taistelua edeltäneenä päivänä venäläiset olivat vallanneet Keltin linnoituksen ruotsalaisilta parintuhannen miehen voimin. Sieltä joukot jatkoivat etenemistä joen rantaa pitkin aina Värälään asti.
 |
| Komea kiviperusta on osa muistomerkkiä |
Matkan varrella he polttivat kaikki talot ja kylät pyrkiessään etenemään Iitin Radansuuhun, missä ruotsalaisilla oli suuret varastot materiaalia. Paikalliset joukot asettuivat Tillolaan ja saivat myös vahvistuksekseen Raussilan alueelta liki parituhatta sotilasta.
Ruotsalaiset ryhmittyivät puolustukseen Tillolaan. Heidän avukseen saapui 2000 miestä Raussilasta komentaja eversti Wilhelm Paulin johdolla. Kumpikin osapuoli pyrki saartamaan toisensa. Joukot lähtivät toistensa suunnitelmista tietämättä samana yönä etenemään ja törmäsivät toisiinsa Tillolan kankaalla. Koska sodankäynnissä sattuu joskus mielenkiintoisia yllätyksiä, niin niiltä ei todellakaan vältytty. Kumpikin sotajoukko pyrki saartamaan toisensa ja ne lähtivätkin samana yönä liikkeelle törmätäkseen toisiinsa Tillolassa.
 |
| Liitu jäi tältä reissulta kotiin, mutta teksti on "Tillolan taistelu 1790" |
Seuranneessa verisessä taistelussa venäläisten komentaja haavoittui useasti ja sotamiestenkin kohtalo oli raaka. Satoja ruumiita jäi virumaan kankaalle taistelun jäljiltä, kun venäläiset perääntyivät Värälää kohti ruotsalaiset perässään.
Taistelusta on kuvaus vuodelta 1862 eli rutkasti tapahtumien jälkeen, mutta sen voit lukaista täältä.
Muistomerkin tarina sen sijaan on seuraavanlainen. Kymenlaakson sotahistorian vaalimiseksi paikallinen Aimo Halila ehdotti 1958 muistomerkkiä Tillolan taistelun muistoksi. Kymenlaakson osakunta otti tehtävän vastaan ja suunnitteli sekä pystytti muistomerkin luovuttaen taiteilija Tapani Lemminkäisen suunnittelman muistomerkin Iitin kunnalle 22.5.1960, jolloin taistelusta tuli kuluneeksi 170 vuotta.
Tillolan taistelun muistomerkin pystyttämisestä haluaisin lisätä, että muistomerkin pystyttivät Korian pioneerirykmentin asevelvolliset. Muistan asian, koska olin upseerikokelaana valvomassa töitä keväällä 1960.
VastaaPoista