keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Iitti / A.J.Sjögrenin muistokivi

                     Harri Marstio "Vanha mies"                         

Tänään on juhlapäivä. Williladyn mielestä olen poroporvarillinen, mutta saan onneksi todistaa hänen olevan väärässä. Minulla on kuulemma joku oikku, etten voi mennä työväentalolle, mutta kumma kyllä tänään sinne viepi tieni taas tänään. Teemu Keskisarja tulee näet puhumaan Mannerheimin nuoruusvuosista Joutsenon työväentalolle ja aion olla paikalla....suorastaan eturivissä! Tänä on jo toinen kerta lyhyen ajan sisällä kun pääsen kuuntelemaan tämän eturivin historiantutkijan kertomuksia oikein paikan päällä!
Sjögrenin muistokivi 

Itsellänikin riittäisi motivaatiota rikkoa tabuja Keskisaaren ja Turtolan tavoin, mutta en minä jaksa istua viikkotolkulla pölyisiä papereita pläräämässä arkistossa. Niinpä tyydyn siihen, että muut rikkovat tabuja ja minä toteutan historiaa sekä sen elävöittämistä omalla tavallani. Tyydyn siis läsnäolijan rooliin ja nautin kuulemastani. Jotenkin vaan veikkaan, että illasta tulee melkoisen tulikivenkatkuinen, koska Mannerheim henkilönä lienee valtaosalle suomalaisia jumalasta seuraava, joka ei tehnyt virheitä. Minä en ainakaan tunne yhtään sellaista henkilöä, joten kyseessä lienee aivan poikkeusyksilö!

Samanlainen poikkeusyksilö lienee ollut myös Iitin suuri mies A.J.Sjögren, jonka nuoruusvuosista kerroin viime postauksessani. Nyt seuraa jatkoa hänen elämäntarinaansa, mistä olen henkilökohtaisesti kateellinen ja paljon... 

Muistokivi
Hän teki viiden vuoden mittaisen matkan Karjalasta ja Suomen Lapista aina Permin kuvernementtiin saakka. Matkallaan hän etsi jälkiä Suomen kielestä sukukansojen parista. Hän todistikin suomen ja saamen kielten olevan sukua keskenään paikan- ja sukunimien avulla. Lisäksi hän löysi siihen asti tuntemattoman vepsänkielen ja Vepsän kansan. Molemmista löydöistään hän kirjoitti tutkimuksen ja sai vuonna 1827 Pietarin tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsenyyden. 

Matkan jälkeen hänet nimitettiin tiedeakatemian Venäjän historian ja muinaistieteen apulaiseksi. Uraputki Pietarissa jatkui ja hänet nimitettiin akateemikoksi vuonna 1832, jolloin hänestä alkoi kehittyä virka-aatelin jäsen. Vaan vielä jotain muutakin hänellä oli takataskussaan. Kaikkihan me tunnemme nimeltä kansalliseepoksemme Kalevalan kirjoittaneen Elias Lönnrotin, mutta oliko kaikki Kalevalassa silti hänen aikaansaannostaan? 
A.J.Sjögren.....Iitin suuri mies

Sjögren silmä oireili ja hän vietti kesän 1834 Laukon kartanossa, missä hän tutustui Lönnrotiin, mistä alkoi heidän hautaan asti kestänyt ystävyytensä. Ilmeisesti Sjögren antoi vaikutteita Kalevalaan, koska monet ovat pitäneet häntä Lönnrotin oppi-isänä ja huomanneensa vaikutusta Lönnrotin kirjoituksissa sekä uudessa Kalevalassa.  

Seuraavana vuonna Sjögren lähti lääkärin kehoituksesta Kaukasukselle parantaakseen silmäänsä. Sairaudenkaan aikan tiedemies ei luopunut tieteellisestä tutkimuksesta, vaan perehtyi osseettien kieleen, julkaisten siitä kirjan vuonna 1844. Samana vuonna häntä varten perustettiin uusi virka Pietarin tiedeakatemiaan. Hänestä tuli suomensukuisten ja kaukasialaisten kansanheimojen kieli- ja kansatieteen akateemikko.
Paikalla oli myös infotaulu

Viimeisinä vuosinaan tämä merkittävä tiedemies perehtyi komin ja liivin kieleen, mitkä veivät hänet monille tutkimusmatkoilla kyseisten kansojen pariin. Lopulta hän sai myös valtioneuvoksen arvonimen ja hänet nimitettiin kansatieteellisen museon johtajaksi, missä toimessa hän olikin kuolemaansa vuonna 1855 saakka.

Tämä Iitin suuri mies on kaikki muistomerkkinsä ansainnut, mutta valitettavasti en saanut selville sitä, milloin tämä Osmi Nyströmin tekemä reliefi muistokiveen kiinnitettynä tehtiin? Unohtaa ei sovi sitäkään, että Sjögrenin reliefi löytyy Pietarin tiedeakatemian aulasta sekä lisäksi hänellä on seinälaatta pietarin akateemikkojen talossa. Osoituksena hänen merkittävyydestään, niin lisäksi hänen reliefinsä löytyy myös Tarton yliopiston suomenkielenlaitoksella. On kaveri kaiketi ansainnut kaikki huomionosoitukset?

1 kommentti:

  1. Etsin tätä pystytysvuotta ja löytyi vuosi 1994. Se tieto oli oli Biografiakeskuksen nettisivulla ja sieltä Kansallisbiogtafia-osastosta, joten pidän luotettavana

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita