Nyt on Willimies häpsingillään. Huulet on rohtuneet ja pitäisi lähteä kauppaan hakemaan huulirasvaa, mutta uskaltaako sitä enää käyttää, kun ne sisältävät anabolisia steroideja tai stereoita, kuten nuoruudessani sanottiin. Ainakin norjalaisen Therese Johaugin kohtalo laittaa miettimään, että mitä sitä huuliinsa laittaisi? En minäkään haluaisi ensi talvena olla oman kodin lähellä sijaitsevan hiihtoladun kunkku vilpillisin keinoin....haluaisin pärjätä ruisleivällä.
Jaakonpuisto laululavoineen ja suihkulähteineen |
Joskus nuorempana tuli joitakin pillereitä kokeiltua, kun nostelin painoja sekä ajattelin kasvattaa maailman isoimmat hauikset. Eihän siitä mitään tullut, kun päätin lopettaa mokoman hölmöilyn alkuunsa. Siksipä käsivarteni ovatkin nykyisin kuin jäätyneet pulkannarut missä on solmut päissä, eikä ne enää siitä mihinkään kasvakaan, kun en mitään harrasta. Tyydyn siis kohtalooni, kuten Johauginkin kannattaa tyytyä parin vuoden kilpailukieltoon. Tuona aikana sitä kerkeää voidella huuliaan päivittäin eikä tarvitse pelätä kiinnijäämistä. Luistaa sitten suksikin paremmin voideltuna tai ilman....
Suihkulähde ja Kalojen kanssa kilpaa |
Alkutarina ei todellakaan liity mitenkään tämänpäiväiseen kohteeseen, mikä löytyy Kouvolan Jaakonpuistosta keskeltä suihkulähdettä. Tämä "Kalojen kanssa kilpaa" teos, jonka tekijä on kuuluisa kuvanveistäjä Aimo Tukiainen. Tämän lapsiaiheisen teoksen teemana on muistuttaa meitä vanhuksia siitä ,että lapsuus-ja nuoruusvuosien aikana elämä ja leikki ovat jatkuvaa kilvoittelua päämäärien saavuttamiseksi.
Kalojen kanssa kilpaa |
Teoksen lahjoitti Kouvolan kauppalalle Valkealan Säästöpankki 50-vuotisjuhlallisuuksien lahjana. Lahjoitus tapahtui vuonna 1959 ja se oli tarkoitus seuraavana keväänä pystyttää pieneen kahluualtaaseen, joka valmistui Jaakonpuistoon. Näin kaiketi tapahtuikin....
Lähikuvassa päivän kohde |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita