Kouvola / Utin venäläinen sotilashautausmaa

Kaikenlaista kommentointia on ilmestynyt viime aikoina blogin sähköpostiin. Kaikki ei todellakaan ole ollut asiallista, mutta minua se ei hetkauta mihinkään suuntaan. En vaan jaksa välittää jonnin joutavista asioista, enkä todellakaan menetä niiden takia yöuniani. Joskus vaan tuntuu, ettei mikään riitä. Teen itseni iloksi omaa mukavaa harrastusta, mutta aina joku besserwisser kertoilee kuinka hän tekisi minkäkin asian paremmin. Niin varmaan tekisin minäkin, jos tästä vielä joku maksaisikin jotain roposia! Koska toimin harrastuspohjalta, niin annan neuvon. Te voitte aivan vapaasti tehdä vastaavan produktion paremmin, jos innostusta riittää tai sitten voitte vaikkapa lopettaa blogin lukemisen. Tämän lukeminenkin on täysin vapaaehtoista puuhaa...

Hautausmaa on metsän keskellä

No, enpä jaksa tuon kummemmin valittaa, vaan jatkan samalla linjalla kuin aina ennenkin. Teen siis tätä hommaa täysin fiilispohjalta ja tänään tuntuu että haluan esitellä kohteen Utista, mikä kuuluu Kouvolan kaupunkiin. Sieltä näet löytyy yksi mielenkiintoinen kohde, missä piipahdin joko kesällä 2015 tai 2016. Kuka näitä jaksaa muistaa?

Hautamuistomerkit

Utin Lepolan hautausmaan takaa löytyy pieni aidattu alue, minkä keskellä on koruton muistomerkki, joka kertoo paikalle haudatun 536 neuvostoliittolaista sotavankia. Kyseessä on ollut suuri joukkohauta, minne Utissa sijainneen suuren sotavankien järjestelyleirin menehtyneet haudattiin. Utissa toimi sotavankileiri talvi- sekä jatkosodan aikana, joissa oli enimmillään yli tuhat vankia, joista naisiakin yli parisataa.

536 vainajaa sotavankileiriltä

Vankien kohtaloksi muodostui nälkätalvi 1942, jolloin ruokaa ei meinanut riittää suomalaisillekaan. Lisäksi leirillä vallitsi kurjat olosuhteet sekä kova työ näännytti myös vankeja. He korjasivat mm. Kouvolan ja Lappeenrannan välistä tietä, louhivat kallioon pommisuojia sekä toimivat palontorjuntatehtävissä ilmahyökkäysten jälkeen. Näihin töihin kaikkien voimat eivät riittäneet...

Kahden lentäjän ja desantin hauta

Lisäksi hautausmaalla on pieni valkoinen risti, mihin on kiinnitetty messinkinen laatta. Se kertoo koruttoman kertomuksen kolmesta venäläisestä, jotka haudattiin Uttiin ortodoksisin menoin 16.12.2009. Tilaisuudesta vastasi Kouvolan ortodoksinen seurakunta Kouvolan kirkkoherran Keijo Gärdströmin johdolla. 

Sodan ensi päivänä kuollut

Tilaisuudessa siunattiin kolme vainajaa pienissä valkoisissa arkuissa maan lepoon. Heistä kaksi on sodan aikana Verlaan pudonneen lentokoneen miehistöä, joista toisen lentäjän henkilöllisyys on selvitetty. Hän on majuri Feodor Panjushin. Toinen lentäjä on jäänyt tunnistamattomaksi yrityksistä huolimatta. Heidät haudattiin maahansyöksyn jälkeen putoamispaikalle, mutta maanomistajan pyynnöstä heidän jäännöksensä kaivettiin ylös vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen heidän jäännöksensä olivat Kouvolan poliisin hallussa.

Kolmas vainaja, joka haudattiin samalla kertaa, oli neuvostoliittolainen desantti, jonka jäännökset löydettiin Utin Haukkasuolta kesällä 2016. Ilmeisesti desantin maahanlaskeutuminen oli ollut tuskallinen aukeamattoman laskuvarjon takia.