Mainila / Mainilan laukaukset

Tasan 78 vuotta takaperin Suomea yritettiin lavastaa syylliseksi tapahtumaan, joka teki Neuvostoliiton rajakylästä Mainilasta maailmankuulun. Ilman tätä näitä maailmanhistoriaan jääneitä laukauksia, meistä tuskin kukaan tietäisi Mainilasta, nykyisestä Mainilon kylästä. Maisemat toki ovat muuttuneet vuosikymmenien aikana, joista näkyvimpänä jättiputken leviäminen koko alueella. Ainakin kesällä 2017 jättiputkea oli enemmän pelloilla kuin heinää. 

Mainilaan johtava tie ylittää vanhan rajan - Rajajoen

Rajajoki ei ollut aikoinaan, kuten nykyisinkään, kummoinen este

Kylässä oli jonkun verran asutusta marraskuussa 1939, mutta ilmeisesti rajan läheisyyden takia asukkaat olivat sotilaita ja rajavartiostoa. Myöhemmin alue autioitui ja Neuvostoliiton romahtamisen aikoihin täällä asui vakituisesti vain yksi asukas. Nyt puhaltavat uudet tuulet ja alueelle nousee toinen toistaan hienompia korkeiden muurien ympäröimiä datsoja. Mielenkiintoisena lisänä kerrottakoon, että Mainila on ainut paikka Karjalan kannaksella, missä olen törmännyt maanviljelijän ajelevan traktorilla pellolla. Valitettavasti jättiputki on myös valtaamassa tätäkin osaa kannaksesta...

Tälle pellolle kajahti seitsemän laukausta - Mainilan laukaukset

Traktori on harvinainen näky, mutta jättiputki ei ole....

Enää pelloilla ei ole seitsemää räjähdyskuoppaa, joista Neuvostoliitto syytti tiukkasanaisessa nootissa suomalaisia. Vastauksessa todettiin, ettei suomalaiset ole ampuneet lähimaillakaan yhtään laukausta, joten kuoppien pitää olla venäläisten ampumat. Asiaa ei kuitenkaan keretty tutkimaan sen kummemmin, kun sota jo muutamaa päivää myöhemmin syttyi venäläisten vyöryessä rajan ylitse. Talvisota oli alkanut.

Mainilan laukausten muistomerkki 10.7.2017

Onhan tuo vaatimaton..... ei edes vainajien nimiä mainittu! 

Kuka laukaukset sitten ampui? Kyllä tällä kertaa syyllinen löytyy Neuvostoliitosta, joka yritti tapauksella lavastaa Suomen sodanlietsojaksi ja sodan aloittajaksi. Tuntuu nimittäin melkoisen oudolta, ettei Neuvostoliitto paljastanut neljän henkensä menettäneen sotilaan nimiä, eikä hyödyntänyt heidän ruumiitaan sotapropagandassa! Ilmeisesti kukaan ei edes menettänyt henkeään noihin seitsemään pommikuoppaan vaan ne olivat täyttä legendaa.

Suomalaisten rajavartiotorni sijaitsi noin kilometrin päässä Somerikon mäen vartiopaikassa. Siellä kuultiin laukaukset, joten se on ainakin varmaa, että laukaukset ammuttiin. Toisaalta, liekö tuolla enää merkitystä, koska sen muistelu ei asioita muuta eikä palauta talvisotaa edeltäneitä rajoja. Antaa venäläisten pitää Mainilakin, koska eihän tuolla jättiputkea kasvavalla läntillä mitään tee. No, eihän se ole koskaan meille kuulunutkaan jatkosodan vuosia lukuunottamatta.

Mainilan laukausten muistomerkki

Mainilan laukausten muistomerkki on melkoisen vaatimaton. Pystyyn nostettu punaiseksi maalattu puupölkky, jonka juurelle on asetettu venäläinen panssaroitu kilpi, jonka avulla puna-armeijalaiset yrittivät edetä lumihangessa lähelle suomalaisten asemia. Tolpan nokassa liehuvat Suomen ja Neuvostoliiton pienoisliput ja tolppaan on kiinnitetty metallinen kyltti, jonka sanoma on melkoisen neutraali, eikä ainakaan paikallisille anna oikeaa informaatiota. Teksti kuuluu:" Tässä entisen Mainilan kylän paikalla kajahtivat 26. marraskuuta 1939 laukaukset, jotka johtivat neuvostoliittolais-suomalaisen sodan alkamiseen 1939–40.”   

Suomen leijonakin päässyt kylttiin

Muistomerkki on kirjailija Bair Irintsevin pystyttämä ja se tuhottiin jo kertaalleen, kuten aiempi kivinen pyramidikin. Kukapa sitä ikäviä asioita haluaisi muistella?