Kylläpä on ollut viime päivinä vaikea saada itseään kirjoitusmoodiin. Niinpä en ole sen kummemmin edes yrittänyt saada tekstejä aikaan, koska sen olen oppinut vuosien varrella, että kirjoittaminen ei vaan onnistu väkisin. Se vaan vaatii oikeanlaista fiilistä ja nyt se on vaan ollut joitakin päiviä teillä tietämättömillä. Yritän nyt kuitenkin saada jotain aikaiseksi, koska pakkohan tämä blogikin on joskus saatava loppuun! Nämä taukopäivät käytin sentään jotenkin hyödyksi ja laskin joutessani montako blogiin valitsemaani kohdetta vielä on valokuvaamatta. Lukemat masensivat jonkin verran, koska sain lukemaksi peräti 106 kohdetta rajan takaa ja viitisenkymmentä Suomen puolelta.
Lenin siestarjokelaisessa tienristeyksessä |
Määrä ei sinänsä ole kovin suuri, mutta kun nuo tuppaavat olemaan ihan hemmetin hankalissa paikoissa ja vielä kaukanakin kotiseudulta. Joten pari kesää voi ihan surutta laskea menevän noiden kuvaamiseen. Tavoitteena olisikin saada tulevana suvena kaikki Suomen kohteet kuvattua ja kohtuullinen määrä noista Venäjän maaperällä olevista. Haastetta siis riittää vielä jonkun verran, ennenkuin voin lopettaa muistomerkkien perässä juoksemisen, jos tuo nyt koskaan tulee loppumaankaan...
Lenin oli kova poika kirjoittamaan |
Nyt on kuitenkin syytä esitellä yksi Leniniin liittyvä muistomerkki lisää, jolla nyt ei ole sen kummempaa tekemistä Leninin pakomatkojen osalta. No, opastaahan tämä siestarjokelaiseen tienristeykseen pystytetty kirjoittavaa Leniniä esittävä patsas huomisen päivän kohteelle, missä Lenin piilotteli heinäkuussa 1917. Ilmeisesti patsas toimikin erinomaisena opasteena, koska tien päässä sijaitsee valtavan kokoinen liikenneympyrä, missä Neuvostoliiton aikana parkkeerasi tuhannet turisti- ja koululaisbussit. Paikka oli nimittäin lähes pyhiinvaelluskohde! No, siitä enemmän huomenna....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita