Metsäpirtti / Metsäpirtin kirkon muistomerkki

Matka Metsäpirtin muistomerkkien parissa jatkuu. Parikymmentä metriä tietä pitkin etelän suuntaan, löytyy vanha portti, mistä on aikoinaan kuljettu Metsäpirtin kirkkoon ja sitä ympäröineelle kirkkopihalle. Muutahan tästä rakennuksesta ei enää ole jäljellä, mutta onneksi Metsäpirttijärjestöt ovat kiinnittäneet muistolaatan portin pylvääseen, joka kertoo paikan historiasta. Nyt entinen kirkon alue on venäläisten käyttämänä hautausmaana.

Williladylla oli kova kiire tutkimaan vanhoja portinpieliä

Ensimmäisen kerran Metsäpirtti mainitaan asiakirjoissa 1500-luvulla, tuolloin se oli kirjattu kyläkunnaksi. Sakkolaan kuuluvaksi kappeliksi se muodostettiin 1690-luvulla ja lopulta siitä tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1894. Tosin toiminnan itsenäisenä se pääsi aloittamaan vasta vuonna 1902.

Metsäpirtin kirkon portti

Kyltti kertoo paikalla sijainneen kirkon vuosina 1690 - 1939. Toisenlaistakin tietoa löytyy. Vaienneet temppelit teos kertoo ensimmäisen kirkon tulleen rakennetuksi vasta 1700-luvun alussa. Seuraava maininta siitä on, että 1789 sen katto oli surkeassa kunnossa, kuten oletettavasti koko kirkkokin. Oli aika ryhtyä puuhaamaan uutta kirkkoa. 

Portinpylvääseen kiinnitetty laatta kertoo, miltä kirkko näytti 1939

Se valmistuikin puukirkkona vuosien 1791 ja 1792 aikana, kunnes se päätettiin purkaa 1841. Säästäväisinä ihmisinä metsäpirttiläiset rakensivat kirkon uudelleen samoista tarpeista. Remonttia seurasi jatkossakin. Vuonna 1876 kirkon harjoja korotettiin ja vanha kellotorni korvattiin uudella ja pienemmällä kellotornilla. Perusteellinen remontti oli edessä vuonna 1914, jolloin tehtiin taas uusi torni kirkon keskustaan ja pyhätön seiniä korotettiin metrin verran. 

Entisen kirkon paikalla on venäläinen hautausmaa

Kirkon kohtaloksi koitui sijainti rajan läheisyydessä ja talvisodan ensi päivinä tykkituli tuhosi kirkon perustuksiaan myöten. Tuomiosunnuntain messu 1939 jäi viimeiseksi kirkolliseksi tapahtumaksi Metsäpirtin kirkossa.