Tikatsun hautausmaa jäi taaksemme ja jatkoimme matkaamme kohti seuraavaa kohdetta, joka oli Palkealan ortodoksinen kirkko ja siihen oleellisesti liittyvä hautausmaa. Tiesin paikalla olleen aikoinaan suomalaisten pystyttämän muistomerkin, jonka venäläiset ovat erään Raudun Facebook-ryhmässä kirjoitelleen miehen sanoin vieneet pois jonnekin tuntemattomaan paikkaan! No, onhan entisen Palkealan kirkon tontille jo jokunen vuosi rakennettu uutta ja valmistuessaan melkoisen komeaa kirkkoa. Ihmetyttää vaan, että kuka sitä tarvitsee, koska alue on melkoisen hiljaista seutua!
 |
| Palkealaan rakennetaan uutta kirkkoa. Valmistumisvuosi? |
 |
| Tällä tontilla sijainnut suomalaisten pystyttämä muistomerkki on kärrätty pois |
 |
| Raksa oli hiljainen |
 |
| Lieneekö jonkin kirkkoisän hauta? |
 |
| Tästähän se selviäisi, jos osaisin kieltä |
Suomalaisten aikaan Palkeala oli Raudun alueen ortodoksien keskuspaikka ja siksi sinne nousikin vuonna 1865 hirsinen, laudoilla vuorattu kirkko. Kirkon rakentamisen maksoi pietarilainen liikemies Nikolai Ivaninpoika Rusanov omilla rahoillaan. Kirkko vihittiin käyttöön 3.10.1865 ja pyhitettiin apostoli Andreaan ja Maria Magdalenan muistolle. Kirkon ympärillä oli myös pieni hautausmaa, mutta myöhemmin hautaukset suoritettiin enimmäkseen uudelle hautausmaalle, joka sijaitsee kirkolta n. 200 metrin päässä. Tämän kirkon kohtaloksi muodostui välirauhanaika, jolloin venäläiset purkivat sen osittain, eivätkä suomalaiset korjanneet sitä. Nyt siis samalle tontille nousee uusi tiilinen kirkko.
 |
| Palkealan ortodoksisen hautausmaan portit ovat aivan tien laidassa |
 |
| Vanhalle haudalle on tuotu uusi kivi |
 |
| Naapureiden hautoja |
 |
| Hautausmaa on kooltaan melko pieni |
 |
| Palkealan ortodoksihautausmaan muistoristi |
 |
| Ristiin kiinnitetty laatta |
Hautausmaa sen sijaan sijaitsee noin 200 metrin päässä kirkosta tien laidassa ja siellä on jäljellä hautausmaan portit sekä joitakin suomalaisten hautoja. Löytyypä paikalta myös suomalaisten pystyttämä valkoinen muistoristi. Hautausmaalle on myös haudattu yksi todellinen suomalainen arvohenkilö, joten hänen muistomerkkinsä paljastamme vasta huomenna....
Isäni Martin hautamuistomerkki sai paikan vanhasta Palkealasta, vaikka siunaus tapahtui Valkeakosken p. Nikolaoksen ortodoksisessa kappelissa vuoden 2005 toukokuun lopussa. Oli kiistaa hämäläisen siskoni kanssa, mihin tuhkatun isäni muistomerkki sijoitetaan eikä luterilainen siskoni Marita hyväksynyt isänsä kiveä Valkeakosken hautausmaalle. - Keräsin hautamuistoon kivet viereiseltä maantieltä ostaen kukkaset (kymmenen punaista ruusua) Pietarin hienoimmasta kauppapaikasta Gostinyj Dvorista. Sijoitin vuoden 2016 keväänä vielä metsittyneen hautausmaan kielot ruusujen viereen vieden kuvan hautamuistomerkin eteen v. 2017 syksynä. - Kukkasethan jo pian lakastuivat, mutta niiden tuoksu vielä elää...
VastaaPoistaIsäni Martin poika (allekirjoittanut) siis on nimeltään Harri, joskin etunimi luterilaisen papin ja hämäläisen evakkopaikkakunnan sodanjälkeisessä tunnelmassa annettu. Oikea etunimi voisi olla suvunperimän mukainen Pavel ja koko nimi Pavel Martinovich Borovikoff, mutta säilytin etunimen suomalaisena hakiessani maistraatista entisen sukunimemme takaisin sata vuotta uskonvainon jälkeen.
Poista