Rautu / Raudun kirkon paikka

Matka uudelleenmuokatulta ruptuurisodan muistomerkiltä jatkui reilut puolisen kilometriä, mistä pitäisi löytyä Raudun kirkko tai paremminkin se vähä, mitä siitä on jäljellä. Nykyisin paikalla kököttää helkatinmoinen pytinki, joka toimii kyläkeskuksena. Se on siis paikallinen kulttuuritalo. 

Näkymä Raudun kirkon suuntaan

Kirkosta näkyi vielä kymmenkunta vuotta takaperin osa vanhoja portaita, joita pitkin noustiin kirkkoon. Nykyisin ne on rakennettu uudelleen, joten kaikki vanha on kadonnut kenties ikiajoiksi. No, onhan kirkon vieressä kioskin kupeella jäljellä vielä parin metrin pätkä vanhaa kiviaitaa tai liekö kirkon perustuksia. Tuohon en osaa varmuudella vastata.... Kulttuuritalon seinällä on joskus sijainnut suomalaisten kiinnittämä laatta, mutta 27.4.2019 siitäkään ei näkynyt vilaustakaan. Sosnovo (entinen Rautu) ei ilmeisesti ole kokenut niitä kovin tärkeäksi ja ne ovat kadonneet jonnekin...

Entisen Raudun kirkon paikalla kököttää ruma kulttuuritalo

Alkuperäisiä portaita ei enää näy

Jossakin näillä kohdin oli aikoinaan Raudun kirkon muistolaatta

Vaikka luterilaista kirkkoa ei enää olekaan, niin lienee silti syytä muutamalla lauseella kertoa Raudun kirkkojen historiasta jotakin. Ensimmäisen kerran Rautu paikannimenä mainitaan monen muunkin paikan ohella 1500-luvun Vatjan viidenneksen verokirjoissa. Tuolloin mainitaan Raudussa olleen 150 asuttua kylää, joissa oli yteensä 249 taloa. Käkisalmen valloituksen jälkeen alueelle alkoi siirtyä suomenkielistä väestöä muualta Suomesta, joka oli siis uskonnoltaan luterilaista. Nopeasti syntyikin tarve saada alueelle oma kirkko.

Ensimmäinen kirkko rakennettiin Rautuun 1600-luvun alkupuolella, mutta se paloi venäläisten hyökätessä vuonna 1706. Toinen kirkko, jonka rakennusvuotta en tiedä, paloi sitten Suomen sodan yhteydessä joko 1808 tai 1809. Tämä kirkko sijaitsi kuitenkin Kirkkojärven pojoispuolella, kuten oletettavasti myös ensimmäinen kirkko. 

Kioskin nurkalla on pätkä vanhaa aitaa tai kirkon perustusta

Portaat lienevät venäläistä tekoa

Kolmas kirkko rakennettiin puusta kuten edellisetkin, tällä kertaa Varikselan kylään. Piirustukset tätä kirkkoa varten laati C.Bassi ja rakennustöistä vastasi Matti Salonen. Tämä kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1823 ja se vastasi seurakuntalaisten kirkollisista tarpeista aina vuoteen 1918 saakka. Sisällissodan kiivaat taistelut Raudussa kuitenkin aiheuttivat sen, että Raudun kirkko tuhoutui sodan tiimellyksessä tykistötulessa. 

Viimeisin kirkko tehtiin sitten tiilistä, jotta vältettäisiin tulipalojen aiheuttamat tuhot. Viimeisimmän kirkon piirustukset laati arkkitehti Bertel Mohell ja kirkko valmistui vuosien 1925 - 1926 kuluessa Oy. Palmberg rakennusliikkeen toimesta. Tämän kirkon suomalaiset räjäyttivät talvisodan ensipäivinä, jottei viholliselle olisi jäänyt korkeaa kirkontornia tähystyspaikaksi. 

Itse käytin Raudun kirkkojen historiaan teosta nimeltä Vaienneet temppelit ja sen mukaan Raudussa oli ollut neljä kirkkoa. Toisenkinlaista tietoa löytyy, onpa vastaani tullut maininta kuudestakin eri kirkosta. Varmaa on kuitenkin se, ettei tällä hetkellä Raudussa ole luterilaista kirkkoa.