Rautu / Vuoden 1656 taistelun muistomerkki*

Matkamme upealta hirsikirkolta jatkui kohti Raudun keskustaa ja totesimme paikan, nykyiseltä nimeltään Sosnovo, olevan melkoisen vilkas keskuspaikka tällä kannaksen alueella. Meitä nyt ei sen kummemmin kiinnostanut paikallinen meno ja meininki, koska etsimme seuraavaa kohdettamme. Se olisi venäläisten talvisodassa Raudun valloittaneiden sankarihautausmaa. Normaalisti ohitamme nämä kaikkialla näkyvät neuvostomonumentit sujuvasti, mutta tällä kertaa meillä oli omat syymme kuvata tämä kohde.

Tältä paikalla näytti 3.9.1941 (Kuva SA-kuva)

Paikka löytyikin ja paikalla oli paikallista deekistä istumassa ja haastelemassa omia juttujaan patsaan takana. Tuskinpa edes huomasivat meitä kaikelta metelöimiseltään ja juopottelultaan! No, eipä tuo minua olisi haitannutkaan, koska olisin kuvannut kohteen vaikka olisivat alkaneet kivittämään meitä... Nyt tähän ei ollut tarvista. Paikalla oli komea valkoinen kahdesta tolpasta, katoksesta ja sydänkivestä tehty muistomerkki, jonka kuvasin ja nyt siis esittelen teille lukijoille. Osa ehkä teistä ihmettelee, että miksi poikkeuksellisesti kuvasin tämän paikan?

Raudun valloittajien hautausmaa

Moni menetti henkensä

Syynä on se, että ennen näitä urheita kuolleita Raudussa kaatuneita neuvostosotureita, tälle paikalle oli haudattuna vuoden 1918 sodan valkoisia uhreja ja heille oli jopa pystytetty oma muistomerkki. Se oli Ilmari Wirkkalan suunnittelema sankaripatsas, mikä paljastettiin vuoden 1921 toisena helluntaipäivänä. Tämä patsas on kuitenkin kadonnut jonnekin maailman hämärään, koska se oli siirretty pois paikaltaan jo kesään 1941 mennessä, jolloin suomalaiset palasivat alueelle takaisin. Tästä linkistä voit käydä kurkkaamassa, miltä patsas näytti aikoinaan, kunnes se katosi. 

Uusiokäyttöön otettu monumentti on rapattu ja maalattu valkoiseksi

Rikkiammutut kypärät eivät ole vuoden 1656 ruptuurisodan aikuisia

Sydänkiveen on vaihdettu teksti

Paikalliset deekut elämöivät monumentin takana

Suomalaisten hämmästys oli kuitenkin suuri muutenkin kuin siksi, että vapaussodan patsas oli raahattu pois. Nimittäin sen tilalle oli tuotu uusi muistomerkki, joka oli raahattu paikalle Raudun kirkon läheisyydestä, jonne se oli vuonna 1931 pystytetty muistuttamaan vuonna 1656 ruptuurisotaan liittyneitä Raudun taisteluita. No, oikeastaan paikalle oli roudattu vain puolet kyseisestä muistomerkistä, josta voit käydä kurkkamassa kuvan täältä. 

Laatta kertoo talvisodan aikaisesta Raudun valloituksesta 

Onhan tuo venäläisiltä ollut melkoinen ponnistus siirrellä kiviä pitkin ja poikin Rautua, mutta onneksi tästäkin muistomerkistä on sentään jotain jäljellä, vaikka sen nykyinen käyttötarkoitus tuskin koskaan olisi juolahtanut kenellekään suomalaiselle mieleen..... No, kierrätystähän se on tämäkin! Itseäni kyllä korpeaa kaikkein eniten tämä venäläisten tapa haudata omia vainajiaan samalle paikalle, mihin suomalaiset ovat omat vainajansa haudanneet. Eikö maassa ole tilaa?

Päivitys 3.11.2019
Saattaa olla, että kertomukseni alkuperäisestä muistomerkistä ei pidä paikkaansa. Lukijan mukaan vuoden 1918 sankaripatsas oli lähempänä kirkkoa, mikä kuulostaisikin loogisemmalta. Tässä tapauksessa venäläisten sotilaiden sankarihaudalle ei olisi aiemmin siis haudattu suomalaisia valkoisia. Katsotaanpa, mitä asiasta selviää tulevaisuudessa....

Muilta osin kertomukseni pitää paikkansa eli paikalle on raahattu puolet vuoden 1656 sodan muistomerkistä kirkkomaalta. No, onhan sitä vähän modifioitu!