Matkamme Raudun kirkolta jatkui kohti Tikatsun hautausmaata, mikä sijaitsee puolisen kilometriä entisen luterilaisen kirkon paikalta pohjoiseen. Paikka oli helppo löytää, koska tielle näkyi suuri valkoinen portti, mitä kautta hautausmaalle kuljetaan. Tiesin, että täältä löytyisi kaksi muistomerkkiä, joten Chrysler parkkiin ja menoksi.
 |
| Tikatsun hautausmaan portti |
 |
| Alueen laidassa on hökkeleitä |
 |
| Keväällä alue näytti kaatopaikalta |
 |
| Alueena Tikatsu on iso |
 |
| Lapsen hauta |
Hautausmaan yleisilme oli kyllä ankea, koska aluetta rajasivat lautahökkelit ja onpa takaosaa pidetty jopa kaatopaikkana. Ainakin siltä se minusta näytti. Entisten rautulaisten Tikatsussa tekemä työ kyllä näkyi, koska juuri mainitsemani valkoinen portti ja hiekkapolku alueen halki ovat rautulaisten tekemiä. Myös suomalaisten pystyttämät muistomerkit olivat hyvin hoidettuja ja kunnossa. Ilkivallasta ei ollut tietoakaan, vaikka hautausmaalle on haudattu jonkin verran venäläisiäkin. Itse asiassa kylläkin todella vähän, verrattuna muualle näkemäämme.
Portista sisään kuljettuamme, ensimmäinen muistomerkki pisti jo heti silmäämme ja suuntasimme ison harmaagraniittisen muistomerkin kohdalle. Se oli menneille sukupolville, jotka on haudattu tänne Tikatsun hautausmaallle, pystytetty muistomerkki. Se on paljastettu entisten rautulaisten ja Rautu-seuran toimesta 17.7.2003. Sillä oli edeltäjäkin, joka oli pystytetty jo vuonna 1993, mutta se oli kaatuessaan hajonnut kolmeksi eri kappaleeksi. Oliko asialla tihutyön tekijät vai oliko muistomerkki kaatunut omia aikojaan puutteellisten perustusten takia, kuten eräs entinen rautulainen arveli omassa pitäjälehdessään?
 |
| Menneitten sukupolvien muistomerkki |
Joka tapauksessa hienoa, että tännekin suomalaiset ovat saaneet omat muistomerkkinsä ja toivotaan niiden kestävän myös tulevat sukupolvet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita