Tätä iloa ja blogista irtautumista ei sitten pitkään kestänyt! Reilut kolme kuukautta hermot pitivät olla etsimättä uusia muistomerkkejä, mutta sitten niitä löytyi, vaikken niitä etsinytkään. Lisäksi kun tämä Korona-aika vaatii jotain aktiviteetteja, niin pitihän se lähteä tien päälle kuvausreissulle. Reissun teimme 28.3.2020 ja olihan tuo erilainen reissu. Sovimme etukäteen, että otamme eväät mukaan ja yhdellekään kohteelle emme menisi, jos paikalla olisi muita ihmisiä. No, olivat kaiketi sen verran syrjäisiä kohteita, että emmepä juuri ketään nähneet....
 |
| Laskuvarjojääkärien muistokivi |
 |
| Jokainen vuosikurssi on saanut oman numeroidun kiven |
Vaan otetaanpa pieni katsaus taaksepäin. Tämän blogin tiehän päättyi 20.12.2019 pitämiini yhdistettyihin synttäri- ja blogin päätösbileisiin. Tunnelma oli leppoisa ja kaikki tärkeät immeiset paikalla, joten nehän olivat kunnon juhlat. Muistikin pätki ajoittain juhlien loppupuolella, mutta sehän oli tarkoituskin! Juhlien jälkeen piti unohtaa blogin ylläpito ja tehdä jotain muuta. Yksi hieno juttu olikin viikon mittainen reissumme Williladyn kanssa Istanbuliin. Mahtavan hieno kaupunki ja upeita paikkoja täynnä. Ehkä vielä joskus laitan nuokin kuvat tänne blogiini? Reissun jälkeen asetin itselleni uuden tavoitteen. Päätin katsoa kaikki John Waynen elokuvat läpi vanhimmasta uusimpaan ja nyt 90 leffaa myöhemmin olen tavoitteessa jo pitkällä..... Vaan pitäähän se muutakin tehdä.
Nyt kun työ vielä muuttui etäopetukseksi, niin ajattelin kerkeäväni tekemään vaikka mitä rästissä olevia asioita. Mitä vielä, etäopettaminen vie enemmän aikaa, kuin jos kävisimme normisti koulussa. Olen huomannut, kuinka miljoona asiaa voi sanoa oppitunnilla oppilaalle suoraan, mutta nyt jokainen pienikin asia pitää suorittaa viestejä naputellen sekä vastaillen. Aikaa kuluu rutkasti asioihin, jotka hoidetaan normaalisti tuntien puitteissa. Toki jäähän tästä pois siirtymiset työpaikalle ja takaisin, mutta kääntöpuolena ei pääse koulun valmiita aterioita nauttimaan, vaan nekin pitää itse hitsailla kasaan. Silti näkisin, että etäopettaminen on sujunut hyvin ja oppilaatkin ovat motivoituneita....ainakin vielä!
 |
| Muistokiveen kiinnitetty laatta |
Koronasta kaikki ovat kuulleet ja lukeneet varmasti riittävästi, joten kuittaan sen vain mainitsemalla, että enpä olisi kuuna päivänä uskonut tällaiseen joutuvani! Vaan onneksi meillä tuntuu olevan vallassa jämäkkä "huulipunahallitus", joka on toiminut kansalaisten hengen turvaamiseksi järein asein. Jatketaan samaan malliin ja kyllä me jaksamme sinnitellä kotosalla vielä joitakin kuukausia näkemättä ketään. Omatkin vanhempani riskiryhmäläisinä ovat siirtyneet vapaaehtoiseen ja aukottomaan eristykseen omaan kotiinsa. Minun roolini on toimia tärkeiden lääkkeiden ja muiden tavaroiden toimittajana heidän autotalliinsa, mistä he noutavat tavarat kotiinsa. Tsemppiä Willimuori ja Williukki.
 |
| Kiven kupeella oli toinenkin laatta |
Ai niin, meinasi kaikessa kiihkossa unohtua, että päivän kohde pitää julkaista. Tämä Come back alkaa Utin lentokentän alueelta löytyvällä Laskuvarjojääkärien muistokivellä, joka paljastettiin 25.8.2018. Alunperin Utin laskuvarjojääkärikoulu perustettiin 1.2.1962 ja monet kurssit on koulutuksensa saaneet ja tulevat saamaan jatkossakin.
Muistomerkkiprojektista vastasi Utin Laskuvarjojääkärikoulun viides vuosikurssi, joka valmistui vuonna 1966.
 |
| "Perinteiseen" tapaan on Salpalinjalta otettu kivi uusiokäyttöön |
PS. Jatkossa yritän julkaista joka sunnuntai yhden kohteen, kunnes ne loppuvat. Kaikesta huolimatta viimeistään 20.12.2020 blogi "loppuu" ja on aika pitää päätösbileet toiseen kertaan....taidan ottaa tämän jokavuotiseksi perinteeksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita