Suojärvi on mielestäni ankean näköinen paikka, missä ei ole jäljellä mielestäni yhtään asiaa, mikä loisi yhtymäkohdan 1920- ja 1930-lukujen vireään toimeliaisuuteen, minkä seurauksena aluetta jopa nimitettiin Karjalan Klondyke nimityksellä. Tuolloin alue oli vireä teollisuustaajama, jossa vieraili säännöllisesti ulkomaalaisiakin vieraita kauppoja tekemässä alueella toimivien suomalaisten puutavarayritysten kanssa.
 |
| Pakollinen neuvostomonumentti |
 |
| Urheiluhalli on uusi ja komea |
Suojärven kylistä Kaipaan kylä oli yksi vanhimmista ja siellä kerrotaan olleen jo 1500-luvulla parikymmentä taloa viljelysten keskellä. Osa taloista edusti karjalaista tyyliä ja olipa alueella tsasounaryhmäkin matkamiehenristeineen. Viimeisin tsasouna Kaipaaseen rakennettiin 1932 Brocken piirustusten mukaisesti ja se oli pyhitetty Pyhälle Eliaalle, mutta tästä tsasounasta ei ole sodan jäljiltä mitään jäljellä. Etsinnöistä huolimatta emme löytäneet sen sijaintipaikalta mitään muistoristiä, emmekä muutakaan.
Junarata Suojärvelle valmistui vuosina 1918 - 1923 ja junien mukana kehitys saapui Suojärvelle. Järven etelärannan Suvilahti muuttui Suojärven keskuspaikaksi, mutta osattomaksi ei jäänyt Kaipaan kyläkään. Kaipaassa aloitti toimintansa Aunuksen puuliike Oy, The Wiborg Wood Company sekä Belajefin saha. Laitokset tarvitsivat työvoimaa. Heitä saapui eri puolilta Suomea ja he asettuivat asumaan Kaipaan ja Suvilahden kylien väliin, minne muodostui Kaipaan Välikylä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita