Suojärvi / Pjotr Tikiljaisen hauta

Annantehdas jäi taaksemme ja tavoitteena oli mennä majapaikallemme suihkuun. Kuinka ollakaan matkan varrelle osui paikallinen market, mistä kävimme hakemassa täydennystä päivän todella kurjaan ravintotilanteeseen. Ilkka hoiti ruokapuolen ja minä juomapuolen, joten saataisiin vihdoinkin jotain murua rinnan alle. Molemmilla meinaan vatsa kurni melkoisesti pitkän ja uuvuttavan päivän jälkeen...

Pitkä päivä ei kuitenkaan vielä ollut loppumassa, koska äkkäsimme kulmilta, että tuossahan on joku neukkumonumentti. Käytiin sitten ihan porukalla kurkkaamassa, että kuka kuuluisuus tähän on haudattu ja räpsittiin viimeisillä voimilla valokuvat Pietari Tiikkiläisen haudasta. Tosin paikalliset kutsuvat häntä nimellä Pjotr Tikiljainen. Tuolloin emme tosin tienneet, että kuka tämä herra oli, mutta nyt osaan sentään jotain kertoilla teille.

Kyseinen kaveri oli inkerinsuomalaiseen perheeseen vuonna 1921 syntynyt poika. Markkovan kylä on jossain entisen Leningradin lähellä ja hänet kutsuttiin 1939 puna-armeijaan. Talvisodan Pietari selvisi hengissä, mutta sitten oli jatkosodan vuoro. Silloin hän toimi ryhmänjohtajana ja toiminta-alueena oli 1941 Korpiselän alue ja Tolvajärven itäranta. Tiikkiläisen rymän tehtävä oli estää suomalaisia pääsemästä Petroskoihin johtavalle tielle. Ristisalmen alue koitui kuitenkin hänen kohtalokseen vuorokauden tappelun jälkeen. Ammukset loppuivat ja hän komensi miehensä pistintaisteluun, menettäen itse henkensä 28.7.1941.

Tien toisella puolella ollut monumentti ei kummemmin meitä kiinnostanut

Pietari Tiikkiläisen hauta sen sijaan kiinnosti

Inkeriläinen sankari

Pietari oli saanut tuoreita kukkia

Kyllähän näihin panostetaan itänaapurissa

Kuolemansa jälkeen hänelle myönnettiin Neuvostoliiton sankarin arvonimi ja Leninin kunniamerkki. Sitä en tiedä, miksi hänet on haudattu Suojärvelle, mutta joka tapauksessa hänen haudalleen pystytettiin 1966 muistomerkki ja onpa yksi Suojärven kaduistakin nimetty hänen mukaansa. Vaan me emme jääneet häntä kummemmin muistelemaan vaan päätimme porukalla lukea hänestä kirjoitetun kirjan Poika Markkovan kylästä, kunhan aikaa joskus siunaantuu....

Tiikkiläisen hauta jäi taaksemme ja hurautimme majapaikkaamme Tamara Guest houseen, jonka pitäjät osoittautuivat maan mainioiksi tyypeiksi! Lopultakin pääsimme suihkuun, syömään ja nauttimaan oluet grillipaikalle ja pohtimaan seuraavan päivän eli 16.6.2018 haasteita. Niitä näet tuli, vaikka niitä ei kummemmin toivottukaan.

Tamaran guest housen vartiokoirat olivat leppoisia

Suihkunraikkaina ja onnellisina, koska selvittiin pahasta päivästä

Tamaran guest house oli viihtyisä

Matkatavarat levitettyinä

Luksusta päivän ryynäämisen jälkeen

Päivä 15.6.2019 päättyi kovaääniseen kuorsauskonserttoon, mutta reissu jatkuu....