Yleensä en venäläisiä muistomerkkejä esittele, mutta olkoon tämän kertainen pieni poikkeus valitsemaani linjaan. Toki olen venäläisiäkin esitellyt, mutta yleensä niihin on liittynyt joku erikoisuus tai muuten se on vaan ollut hieno. Tämänkertainen ei ole upea, mutta kun se tuli kuvattua, niin tulkoon esitellyksi!
Tuulokselta matkamme jatkui kohti Sortavalaa Laatokan rantaa pitkin ja pian saavuimme Viteleeseen, joka nyt ei kovin kummoinen kylä ole. Tämän paikkakunnan nimeä tuskin kukaan edes muistaisi, ellei se olisi ollut kahden sotamanööverin takia kaikkien puheenaiheena niiden tapahtuma aikoina. Ensimmäisen kerran Vitele nousi esiin vuonna 1919, jolloin suomalainen Aunuksen retkikunta seikkaili näillä alueilla. Venäläiset tai paremminkin suomalaiset punaiset Punaupseerikoulun oppilaat Eino Rahjan johdolla tekivät maihinnousun 26.6.1919 suomalaisten selustaan 600 miehen voimalla.
 |
| Viteleen maihinnousun muistomerkki |
 |
| Muistomerkin laatan tekstiä en vaivautunut käännättämään |
Tämä pakotti retkikunnan pakenemaan kohti Salmia huoltoyhteyksien katkettua. Perääntyminen tuolloin aiheutti melkoiset tappiot. Sama kaava toistui kesällä 1944 liki päivälleen 25 vuotta myöhemmin, jolloin puna-armeija suoritti uudelleen maihinnousun näille samoille rannoille ja pakottivat suomalaiset vetäytymään pikaisesti alueelta. Niinpä Viteleeseen maantien laitaan on pystytetty valkoinen patsas muistuttamaan tästä jälkimmäisestä tapahtumasta.
Patsaan historiasta en sen kummemmin tiedä, eikä ole väliksikään. Me näet jatkoimme saman tien matkaamme kohti seuraavaa etappia.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita