torstai 24. lokakuuta 2013

Imatra / Lento-osasto Kuhlmeyn muistomerkki

Maukka Perusjätkäkin tietää, että kesällä 1944 Immolan lentokentällä oli "Säpinää"

Imatran Immolan lentokentän kupeesta löytyy muistomerkki, joka on pystytetty 23.7.1994. Tällöin tuli kuluneeksi tasan 50 vuotta lento-osasto Kuhlmeyn poistumisesta Immolan maisemista. Kuhlmeyn miehiä halusivat kunnioittaa Karjalan lennoston kilta, Lapin lennoston kilta ja paikalliset maanpuolustusaktiivit. Vielä 20 vuotta muistomerkin paljastustilaisuuden jälkeenkin selviää, kuinka merkittävästä asiasta on kyse. Vieraillessamme 20.10.2013 muistomerkillä, oli siellä Saksan valtion kustantama seppele Suomea osaltaan auttaneiden miesten muistoa kunnioittamassa.
Lento-osasto Kuhlmeyn muistomerkki Immolan lentokentällä

Vaan mikä osasto tämä Kuhlmey oli? Kyseessä on Suomen kohtalonhetkiin apuun pyydetty osasto, minkä Mannerheim henkilökohtaisesti pyysi auttamaan Suomea, jotta Neuvostoliiton 9.6.1944 aloittama massiivinen suurhyökkäys saataisiin pysäytettyä. Saksalaisella ripeydellä tämä osasto everstiluutnantti Kurt Kuhlmeyn johdolla saapuikin Immolan lentokentälle 17.6.1944. 
Muistomerkki

Tämän jälkeen osasto oli torjuntataisteluissa aamusta iltaan ja suoritti yhteensä 1242 taistelulentoa, joiden aikana pudotettiin tonneittain pommeja vihollisen niskaan. Kohteina olivat myös sillat, vihollisen kuljetukset ja tarkkuutta vaativat pommituskohteet. Osaston tilille laskettiin myös yli 100 pudotettua viholliskonetta sekä parisensataa tuhottua panssarivaunua. Osaston merkitystä myös suomalaisten taistelutahdon kohottajana ei voi aliarvioida. Onpa osaston tärkeydestä kerrottu, että suomalaisten rintama olisi voinut romahtaa ilman saksalaisten apua. 
Muistolaatta

Osastolla oli käytössään Stuka-syöksypommittajia, Focke-Wulff 190 hävittäjäkoneita ja muutama Messerchmitt BF-109 hävittäjä tiedustelutehtäviä varten. Auttaessaan Suomea, osasto Kuhlmey menetti itse 27 lentokonetta ja 25 kaatunutta lentäjää, joiden nimet ovat mainittu muistomerkissä. Saatuaan venäläisten hyökkäyksen pysäytettyä Talin-Ihantalan alueelle, oli lento-osaston jatkettava matkaansa muille rintamille. Pääosa joukosta poistui 23.7.1944, mutta viimeiset vasta 13.8.1944. Nämä miehet auttoivat maatamme parhaansa mukaan ja ovat takuulla muistomerkkinsä ansainneet.
Seppeleen takana oleva muistolaatta, missä mainitaan 25 kuolleen lentäjän nimet

9 kommenttia:

  1. Mutta eikö tämä ole natsien rehabilitointia. M. Saksan suurlähetystö ei tullut muistomerkin vihkiäisiin. Roman Schatz kirjoitti juuri tästä. Ja vielä eduskunnan puhemies Uosukainen vihkimässä. On siis yviä natseja ja huonoja natseja.

    VastaaPoista
  2. Willimies ei ole poliittinen henkilö, eikä ota kantaa natsijuttuihin. Itse esittelen vain muistomerkkejä ja mielestäni nämä hemmot ovat sen ansainneet. Tuolloin kesällä 1944 itsenäisyys oli vaakalaudalla ja apu oli tarpeen.

    VastaaPoista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Kari Pekka Horttanainen5. helmikuuta 2020 klo 16.58

    Äärettömän tärkeä apu Suomelle, ja Hieno Lento-Osasto...!!����

    VastaaPoista
  5. Todella kurinalainen yksikkö johon käy hyvin panssarijoukkojen tunnuslause. Meillä ei itketä meillä ei surra. Iske ja murra.

    VastaaPoista
  6. Tärkeä apu Suomelle,Muistomerkki on kunnianosoitus tälle osastolle,ovat ansainneet sen.

    VastaaPoista
  7. Muistomerkki muistuttaa meitä menneistä tapahtumista, joiden emme halua toistuvan tai joiden haluamme toistuvan. Kuhlmeyn muistomerkki tuo mieleeni hädän hetkellä saadun avun ja avunantajien uhrauksen.

    VastaaPoista

Kommenttisi ovat aina tervetulleita