Willimies on historiaan jo nuorena hurahtanut lappeenrantalainen, jonka retket johtavat muistomerkeille, historiallisille paikoille ja luonnonnähtävyyksien äärelle. Matkat alkoivat vuonna 2012 Lappeenrannasta ja jatkuivat kaikkialle Etelä-Karjalaan. Nyt uusina aluevaltauksina ovat Kymenlaakso ja luovutettu Karjala. Suuruudenhulluna tyyppinä Willimies ja assistentti Willilady aikovat kuvata alueiden kaikki merkittävät kohteet.
Väsyneenä uuteen aamun herättyäni, huomasin kaipaavani äijäenergiaa. Rollarit "Jumpin` Jack flash"
Nyt on maailmankirjat sekaisin. Toinen tarina vuorokauden sisään tulossa! Itse asiassa tämä on luonnollista jatkoa eiliselle ilmaradasta kertoneelle jutulle. Esittelyvuorossa edesmennyt Kanavansuun saha-alue, tai paremminkin se mikä siitä on vielä jäljellä.
Sahan vanhoja jäänteitä törröttää maasta
Saimaan kanavan avaaminen vuonna 1856 vilkastutti elämää myös Kanavansuun alueella, mutta lopullisen piristysruiskeen alue sai vuonna 1890, kun norjalaissyntyiset Salvesenin veljekset perustivat sahan Varkaansaareen, joka nykyisin on yhdistetty maakannaksella mantereeseen. Salvesenit olivat aloittaneet liiketoimet Suomessa jo vuonna 1875 Vaajakoskella, mutta yritys laajeni koko ajan. Lopulta yhtiö osti alueita myös Saimaan vesistöalueelta ja huomasi ansaitsemismahdollisuuksia Varkaansaaren alueella, mikä toimi aiemmin puutavaran lastauspaikkana.
Sahan perustuksia porattuine reikineen
Pikkuhiljaa Salvesenit siirsivät yrityksensä koko toiminnan Lappeenrantaan Lauritsalan alueelle. Pääpaikakseen he ostivat Lauritsalan kartanon vuonna 1905. Seuraava vuosi oli tosin yritykselle huono, koska heidän perustamansa saha paloi maan tasalle. Pian kuitenkin uusi saha nousi paikalle ja se olikin aikansa mittapuun mukaan erittäin moderni ja jopa aikaansa edellä. Se näet valmistettiin rautabetonista ja kalkkitiilestä, joten se oli huomattavasti paloturvallisempi kuin muut aikakautensa sahat.
Lienee ainut vanhaan sahaan liittyvä rakennus
Ensimmäistä maailmansotaa edeltänyt aika oli Salvesenien sahaustoiminnan kulta-aikaa, mutta sodan syttyminen lopetti kaupankäynnin lähes kokonaan ja toiminta alkoi hiipua. Tällöin sahan myynti tuli ajankohtaiseksi ja lopulta vuonna 1916 Kaukas Oy osti koko Salvesenien liiketoiminnan Lauritsalan kartanoa myöten ja sahakin sai uuden omistajan. Kaupassa Salvesenit möivät yhteensä kuusi sahaa ja 130.000 hehtaaria metsävaroja. Kyseessä ei siis ollut mikään pieni yritys, koska se työllisti parhaimmillaan jopa 14000 työntekijää.
Ennen tässä oli suuri lautatarha
Hiljaisen ajan ylitse selvittyä Varkaansaaren saha heräsi jälleen kukoistukseen 1920-luvun nousukautena, jolloin saha työllisti lähes 800 työntekijää. Lopulta kuitenkin tuli tärkeäksi keskittää yrityksen sahaustoiminta uuteen vuonna 1959 valmistuneeseen Kaukaan sahaan ja toiminta lakkautettiin Varkaansaaressa samaan aikaan. Alkoi alueen riutuminen ja pikku hiljaa jäänteet sahasta ovat jääneet luonnon hautaamaksi. Silti jotain on jäljellä vieläkin, kuten valokuvista selviää.
Eräs Palmqvistin suunnittelemista asuintaloista
Entinen vuonna 1925 rakennettu paloasema on nykyisin asuntona
Korkeimman mäen päällä sijaitseva avaruusraketti lienee vanha vesitorni?
Vesitornin juurelle on kaiverrettu nimi Saku. Lieneekö tekijä?
Saha on jättänyt jälkensä ympäristöön muutenkin. Sen toiminta näkyy alueen asuinkannassa, mistä on jäljellä lukuisia arkkitehti W.G.Palmqvistin suunnittelemia työläisten asuinrakennuksia ja Salvesenien työläisten lapsille perustama koulu. Lisäksi sahan toiminta näkyy yhä edelleen myös alueen kadunnimissä.
Alkuperäisten omistajien nimeä kunnioitetaan yhä Kanavansuulla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi ovat aina tervetulleita