perjantai 19. tammikuuta 2018

Kotka / Kotkan työväentalo ja Lenin

Lenin ei ole tänä päivänä kovasti muodissa Suomessa, eikä kummemmin Venäjälläkään. Historia kuitenkin on siitä mielenkiintoinen tiede, että se tutkii asioita menneisyydestä, ovat ne populaaria tai ei. Näin toimin minäkin, enkä yritä unohtaa menneisyydessä tekemiäni ikäviä asioita enkä hyviäkään. Ne kaikki ovat yhdessä tehneet minusta juuri en ihmisen mikä tällä hetkellä olen. Minua on vuosien saatossa kehuttu, kiitetty, pidetty hyvänä jätkänä ja toki myös vittumaisena miehenä. Mitä sitten? Eiköhän me kaikki olla tehty virheitä eikä minustakaan kaikki tykkää. Miksi pitäisikään?
Kotkan työväentalo

Sama koskenee tällä hetkellä Leniniäkin, jota ei kummemmin Suomen historiakirjoissa noteerata, vaikka ilman hänen tekemäänsä lokakuun vallankumousta 1917, Suomi ei olisi välttämättä vieläkään itsenäinen. Karkea yleistys, mutta vuonna 1917 Suomen itsenäistyminen ilman Leninin valtaannousua olisi ollut paljon hankalampi. Kenties jopa mahdoton. Siihen toki uskon, että Suomi olisi kaikesta huolimatta tällä hetkellä itsenäinen valtio, koska jossain vaiheessa asia olisi noussut väkisin esiin...

Koska Suomen ja Leninin yhteistyö oli aikoinaan tiivistä ja säännöllistä, niin olen valmis ottamaan rapaa niskaan ja julkaisemaan nämä Leninistä kertovat raapustukseni blogissani. Mitäpä siitä muuta voisi seurata kuin rapaa niskaan, mutta sitä on tullut ennenkin. Antaa palaa...
Rakentamisvuosi selviää julkisivusta

Leninin elämänkertaa en aio kirjoittaa, enkä kokonaisuudessakaan edes lukea, mutta mielenkiintoisia asioita sieltä kyllä selvisi selailemallakin. Hän aloitti poliittisen työnsä vuonna 1893 ja jo 1897 hänet karkoitettiin Siperiaan Susenskojen kylään Jeniseijoen latvoille. Täällä hän aloitti kolmen vuoden karkoitustuomionsa suorittamisen toukokuussa 1897. Tänne samaan kylään karkoitettiin myös Leninin morsian Nadezda Krupskaja. Heidän häänsä heinäkuussa 1898 vietettiin Susenskojessa ja Leninin bestmanina toimi suomalainen Viipurissa syntynyt Oskar Engberg, joka kärsi myöskin karkoitustuomiotaan Siperiassa.

Vuosina 1905-1907 Lenin vietti paljon aikaa Suomessa ja toimi vallankumouksen eteen maastamme käsin asuen suomalaistenkin kodeissa moneen otteeseen. Siitä en sen enempää jaksa kertoa, mutta 3-5.8.1907 Lenin majaili Kotkassa osallistuen Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen koolle kutsumaan konfrenssiin Kotkan työväentalolla. Kokouksen aiheena oli puolueen kannan rakentaminen tulevaan Venäjän duuman vaaleihin. Aiemminkin kyseinen puolue oli pitänyt kokouksiaan Suomessa Tampereella, mutta nyt täällä Kotkassa he olivat mahdollisimman varovaisia, eivätkä saaneet liikkua kaupungilla lainkaan. Suhtautuminen heihin oli muuttunut...
1957 paljastettu muistolaatta

Kokouksessa Leninin kanta vaaleihin osallistumisesta voitti äänestyksen jälkeen. Sillä ei kuitenkaan Leninin kannalta ollut suurempaa merkitystä, koska pari vuotta maanpakolaisena olleena hän joutui lopulta joulukuussa 1907 pakenemaan Suomesta Ruotsiin saaristoreittiä pitkin. Hukkumiskuolema matkalla ei ollut kaukana, mutta suomalaisten auttamana hän selvisi Ruotsiin ollakseen valmiina 1917 palaamaan Suomen kautta Venäjälle.

Muistona tästä Leninin vierailusta on rakennuksen seinään vuonna 1957 kiinnitetty muistolaatta, joka kertoo juuri valmistuneessa työväentalossa käyneestä Leninistä. Laatan tekijästä en osaa sanoa, mutta tuskin arvaukseni osuu ihan metsään, jos oletan Kotkan työväenyhdistyksen olleen asialla...
Toinen muistolaatta kertoo työväentalon menneisyydestä

Vuonna 1907 talkootyönä valmistuneessa Kotkan työväentalossa on tapahtunut muutakin mielenkiintoista, mikä on myös saanut oman laatan rakennuksen seinään. Rakennuksen suunnitteli Eliel Saarinen ja talo koki kovia jatkosodan alkuhetkillä. Neuvostopommit osuivat rakennukseen ja saivat aikaan melkoisen isot tuhot. Niitä korjattiin 1940- ja 1950-luvuilla. Valmista tuli lopulta 1954. Seuraava iso muutos oli kauppa, jossa työväenyhdistys möi puolet rakennuksesta Kotkan kaupungille. Nykyisin sen tiloissa toimii liki 450 paikkainen konserttitalo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommenttisi ovat aina tervetulleita